Periaatepäätös älyliikenteestä

Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen älyliikenteen edistämisestä. Suomi aiotaan nostaa merkittäväksi älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden tuottajaksi ja viejäksi. Lisäksi innovaatioiden laajamittaista käyttöä edistetään sekä turvataan älyliikenteelle kattava ja korkealaatuinen infrastruktuuri.

Periaatepäätöksellä vahvistetaan kansallisen älyliikenteen strategian mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet. Tarkoituksena on kytkeä älyliikenteen tarjoamat mahdollisuudet tiiviisti liikennepoliittisiin tavoitteisiin.

Älyliikenteen laajamittaisella käytöllä valtio ja kunnat saavuttavat huomattavia tuottavuus- ja muita hyötyjä. Pelkästään liikenneturvallisuuden parantumisen tuoma hyöty on noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Väylänpidon tuottavuuden on arvioitu strategian toimenpiteiden ansioista kasvavan 10 prosenttia yleistä talouskehitystä enemmän.

Kansallisen älyliikenteen strategian tavoitteena on nostaa Suomi merkittäväksi älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden tuottajaksi ja viejäksi. Lisäksi innovaatioiden laajamittaista käyttöä edistetään sekä turvataan älyliikenteelle kattava ja korkealaatuinen infrastruktuuri.

Liikennepolitiikan uudistamisessa käytetään keskeisenä keinona tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on kasvattaa liikennejärjestelmän palvelukykyä ja väylänpidon tuottavuutta, parantaa liikenneturvallisuutta, lisätä joukkoliikenteen käyttöä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä edistää ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita.

Toimialan aktiivista kansainvälistämistä ja osallistumista kansainväliseen toimintaan edistetään. Lisäksi turvataan julkisen tiedon helppo ja edullinen saatavuus älyliikenteen palveluille.

Periaatepäätöksen mukaisesti toteutetaan kärkihankkeita, joiden kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuosina 2010-2015.

Valtiolle aiheutuvat menot ovat noin 325 miljoonaa euroa. Tästä yli 200 miljoonaa euroa käytetään myöhemmin täsmentyviin hankkeisiin, joiden tarvitsema rahoitus sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan talousarvioon vuodelle 2010 ja valtiontalouden vahvistettuihin kehyksiin vuosille 2011-2014.

Loppuosan eli noin 100 miljoonan euron rahoituksesta päätetään seuraavalla hallituskaudella.

Kärkihankkeiden toteutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia kunnille 20 miljoonaa euroa, yrityksille 20 miljoonaa euroa sekä käyttäjille 35 miljoonaa euroa.

Suomalainen innovaatio mittaa kitkan matkapuhelimella

	Kitkamittausta älypuhelimella. Esittelysivut www.liukasta.info.

Kiihtyvyysanturit valmistetaan Vantaalla

VTI Technologiesin uusimpaan anturiin on mahdutettu myös kiertonopeuden mittaus.

Maailman johtava kiihtyvyysantureiden valmistajan VTI Technologies’n pääkonttori ja päätehdas toimivat Vantaalla. Sen päätuotteita ovat autojen ajonhallintajärjestelmiin asennettavat tunnistimet. Ajonhallinta on arvioitu turvavyön jälkeen merkittävimmäksi autojen turvajärjestelmäksi, ja se tulee pakolliseksi EU:ssa kaikkiin uusiin automalleihin vuodesta 2011 alkaen ja kaikkiin uusiin autoihin vuodesta 2014 alkaen. VTI Technologies on johtava sydämen tahdistinten valmistaja, ja myös matkapuhelinten kiihtyvysantureita valmistetaan Vantaalla. Muita sovelluskohteita ovat mm. navigaattorit, metsäkoneet ja lentokoneet.
VTI Technologies on pakannut uusimpaan ajonhallinta-anturiinsa myös pyörimisliikettä tunnistavan gyroskoopin. Pari senttiä pitkään ja sentin levyiseen pakettiin sisältyy kolme huipputarkkaa tunnistinta, jotka muodostavat ESC-järjestelmän ytimen. Pieni, edullinen ja tarkka tunnistin tekee mahdolliseksi sen, että huipputekninen säätöjärjestelmä voidaan asentaa kaikkiin autoihin kuluttajien saataville.
VTI valmistaa noin 25 miljoonaa tunnistinta vuodessa.
Tehtaan juuret ovat Vaisalan piiantureiden valmistustekniikassa, jonka kehitystyö alkoi 1970-luvulla. VTI Hamlin Oy perustettiin vuonna 1991, nykyisen nimensä yritys sai 2002, kun sen osakekanta myytiin ruotsalaiselle EQT-sijoitusrahastolle. Tuotteista 99,7 prosenttia menee vientiin.

Älyliikenteen tietosuojakysymykset selvitykseen

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää, millaisia yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia älyliikenteessä saattaa ilmetä. Ministeriön käynnistämässä hankkeessa on tarkoitus käydä läpi mm. vastuut ja velvollisuudet sekä paikannukseen liittyvät tietosuoja- ja tietoturvallisuuskysymykset. Selvityksen jälkeen valmistellaan tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.

Hankkeen vaikutukset kohdistuvat viranomaisten lisäksi yrityksiin, jotka kehittävät älyliikenteen palveluja ja laitteistoja. Hanke vaikuttaa myös kansalaisiin, joiden yksityisyyden suoja pyritään takaamaan myös älyliikenteen palveluissa mahdollisimman tehokkaasti.

Arvion lainsäädännön muutostarpeista on määrä valmistua syyskuun lopussa.

Välkky lisää suojaa ja ehkä pelastaa suojatien käyttäjiä - edullisesti

Välkky on aktiivinen ja älykäs suojatien tehostemerkki, joka alentaa autoilijoiden nopeuksia. Merkki asennetaan suojatiestä ilmoittavaan liikennemerkkipylvääseen tien molemmille puolille. Kun jalankulkija tai pyöräilijä lähestyy, laitteen sinivalkoiset led-valot alkavat välkkyä herättäen huomion. Välkky tuo lisäsuojaa myös muihin vaaran paikkoihin kuten kevyen liikenteen väylille, tunneleihin ja risteyksiin.
Destia Oy:n tekemien vaikuttavuustutkimusten mukaan Välkky hidastaa ajoneuvojen nopeutta keskimäärin 4 - 5 %, mikä vähentää onnettomuusmääriä: 5 % nopeustason aleneminen vähentää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 20 % ja loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia 10 % (lähde: Ajonopeuksien ja onnettomuusmäärien välinen riippuvuus, Andersson & Nilsson 1997).
Suojatie on turvallisin paikka ylittää katu. Silti 45 % jalankulkijoiden onnettomuuksista tapahtuu suojatiellä. Suomessa suojatiellä sattuu vuosittain noin 60 jalankulkijan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavaa onnettomuutta (lähde: Liikenneturvan tilastokatsaus 2009).
Välkyssä yhdistyy radioteknologia, älykkäät liiketunnistusmenetelmät ja led-valon optimoitu käyttö. Kokonaisuus ja sen toiminta on viimeistelty muotoilijoiden ja havaintopsykologian ammattilaisten kanssa.
Välkyn on kehittänyt helsinkiläinen Havainne Oy.

Mobiileja laajakaistaliittymiä jo lähes miljoona

Viestintäviraston tilaston mukaan mobiililaajakaistaliittymien määrä kasvoi 2009 liki miljoonaan, ja kasvua vuoteen 2008 verrattuna oli peräti 90 prosenttia. Kaikista laajakaistaliittymistä jo 37 prosenttia oli mobiililaajakaistaliittymiä. Kaikkiaan laajakaistaliittymien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 18 prosenttia lähes 2,5 miljoonaan.
Matkaviestinliittymien määrä jatkoi tasaista kasvua, liittymiä oli vuoden lopussa lähes 7,7 miljoonaa.

Älyliikenteen seitsemän työryhmää toimivat jo

Älyliikenteen neuvottelukunnan toimintaa tukemaan perustetut työryhmät ovat aloittaneet toimintansa. Kaikille avoimet työryhmät valmistelevat ja seuraavat mm. älyliikenteen kärkihankkeita neuvottelukunnan tukena. Älyliikenteen strategian toimenpideohjelma valmistuu toukokuuhun mennessä. Älyliikenteen neuvottelukunta perustettiin tammikuussa 2010, sen puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Harri Pursiainen.
Neuottelukunnan toimintaa tukevien työryhmien aiheina ovat joukkoliikenne, logistiikka, ajoneuvot, älyliikenteen kokeilut, liikenteenhallinta, tieto ja palvelut, sekä viestintä.


Seuraavassa tietoja työryhmistä ja niiden kokouksista.
TR1 ÄlyJouLi pj Pekka Rintamäki, vpj Kimmo Ylisiurunen, siht Leif Beilinsson, seur. kokous 8.6. klo 9
TR2 ÄlyLiHa pj Miika Mäkitalo, vpj Matti Aaltonen, siht Juuso Kummala, seur. kokous 12.5. klo 13:00
TR3 ÄlyAjoneuvo pj Kari Alppivuori, vpj Raine Hautala, siht Leif Beilinsson, seur. kokous 19.5. klo 12:30
TR4 ÄlyKokeilut  pj Kimmo Ylisiurunen, vpj Vesa Helkkula, siht Juuso Kummala, seur. kokous 19.5. klo 9:30
TR5 ÄlyTavara pj Ilkka Tirkkonen, vpj (ei valittu), siht Leif Beilinsson, seur. kokous 8.6. klo 13:00
TR6 ÄlyTieto pj Kimmo Ylisiurunen, vpj Tommi Arola, siht Leif Beilinsson, seur. kokous 19.5. klo 14:30 
TR7 ÄlyViesti  aloituskokous  pidettiin 30.3. kello 9-11, pj Taina Pieski, siht Juuso Kummala.

VTT etsii palveluiden testaajiksi kuljettajia Oulun seudulla

VTT etsii 200 autonkuljettajaa testaamaan Oulun seudulla matkapuhelimella välitettäviä opastus- ja tietopalveluita. Tutkimuksessa keskitytään taloudellisen ajamisen opastuksen, liikennetiedon ja ylinopeusvaroitusten vaikutusten selvittämiseen. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota testikuljettajien tietosuojaan.
Testikuljettajaksi voi ilmoittautua tutkimuksen internetsivuilla (www.telefot.eu/oulufot).

Testikäyttäjät jaetaan kolmeen ryhmään, joille annetaan käyttöön erilaiset versiot tutkittavista sovelluksista. Testattavana on kaksi palvelua.
EC-Toolsin DRIVECO Personal -palvelu on matkapuhelimissa toimiva ajotapaopastin ja automaattinen ajopäiväkirja, joka kerää tietoa auton polttoaineenkulutuksesta ja opastaa taloudelliseen ajotapaan. Tiedonkeruu tapahtuu matkapuhelimen satelliittipaikannuksen ja ajoneuvoon asennettavan erillisen laitteen avulla. Laite lähettää tietoja matkapuhelimeen ja edelleen palvelun internetpalvelimelle.
Logican LATIS-palvelu kertoo mm. tiesäästä, liikenteen häiriöistä, nopeusrajoituksista ja varoittaa tarvittaessa ylinopeudesta.
Palvelut käynnistyvät automaattisesti langattoman yhteyden kautta, kun käyttäjän matkapuhelin on autoon asennetun laitteen lähellä.

Testikuljettajalla tulee olla käytettävissään joko bensiini- tai dieselkäyttöinen henkilöauto. Bensiinikäyttöisen auton tulee olla vuosimallia 2001 tai sitä uudempi ja dieselkäyttöisen vuosimallia 2004 tai sitä uudempi. Lisäksi testaajalla tulee olla käytössään testattavien palvelujen kanssa yhteensopiva Nokian N- tai E-sarjan älypuhelin. Median edustajille järjestetään pyynnöstä erillinen testattavien palvelujen esittely.

Oulun seudulla toteutettava tutkimus on osa nelivuotista VTT:n koordinoimaa EU-rahoitteista TeleFOT-tutkimusprojektia (www.telefot.eu). Tutkimuksen ohessa selvitetään kerättävän ajotiedon hyödyntämismahdollisuuksia seudullisessa liikennetutkimuksessa. Tutkimuksen rahoittamiseen osallistuvat myös Oulun kaupunki ja Oulun seutu sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Helsinki menestyi autoliittojen julkisen liikenteen vertailussa

Autoliittojen mielestä 23 eurooppalaisen kaupungin joukosta Helsingissä on toiseksi paras julkinen liikenne. Vielä paremmin palvelu toimi Münchenissä ja kolmanneksi vertailussa tuli Wien.
Vertailutulos julkaistiin 15 maan autoliiton tekemässä tutkimuksessa.
Tutkimuksessa kiitettiin Helsingin julkisen liikenteen olevan nopeaa keskustan ja kantakaupungin, kaupungin laitamien ja keskustan sekä naapurikuntien ja Helsingin keskustan välillä. Myös nopeaa yhteyttä lentokentälle pidettiin hyvänä. Kehuja saivat myös monipuoliset lippuvaihtoehdot, mahdollisuus ostaa lippuja matkapuhelimella ja lippuautomaattien yhteydessä olevan informaation monikielisyys.
Arvioinnissa painotettiin eniten (35 %) matkustusaikaa, johon sisältyi itse kulkuvälineessä vietetyn ajan lisäksi mm. vaihtojen määrät, vuoroväli ja liikennöintiajat. Informaatio-osiossa (25 %) korostettiin ennen ja jälkeen matkan saatuja tietoja kuten pysäkki-informaatiota, internetistä saatavia tietoja ja esimerkiksi mahdollisuudesta ostaa lippuja. Saman painoarvon (25 %) sai myös lippujen oston helppous ja niiden hinnat. Liikennevälineen vaihtamisessa (15 %) arvioitiin mm. kävelymatkaa, opasteita ja luoksepäästävyyttä.
Huonoin julkinen liikenne oli Kroatian Zagrebissa, jossa yhteydet ja informaatio olivat huonoja ja matkustaminen hidasta.

Espoon varikko tilasi kaluston paikannusta ja seurantaa

Espoon kaupungin liikelaitos Espoon Varikko tilasi paikannus- ja seurantajärjestelmän Indagonilta. Järjestelmällä seurataan ja ohjataan tulevina vuosina esimerkiksi Espoon ambulanssien kuljetuksia tai aurauskaluston reittejä ja työtapahtumia.
Espoon Varikko hankkii ja vuokraa kaupungin hallintokuntien tilausten perusteella autoja, koneita, lisälaitteita sekä erilaisia materiaaleja ja tarvikkeita.
Paikannus- ja seurantajärjestelmää tarvitaan toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden takaamiseen. Indagon on kehittänyt tarkoitusta varten Leader-paikannussovelluksen ja SILTA-paikannuspalvelun.

Älyliikenne Trafissa ja liikennevirastossa

Uudet liikennealan virastot järjestelevät vähitellen älyliikenteen toimintojaan.
Liikennevirastossa älyliikenneasioita johtaa kehitysjohtaja Tiina Tuurnala.
Trafissa ei ole varsinaista älyliikenteen osastoa, mutta älyliikenteen apulaisjohtajana toimii Juhani Intosalmi.
Liikenneviraston kehitysjohtajan Tiina Tuurnalan mukaan älyliikenteeseen ei ole perustettu erillistä organisatioyksikköä tai osastoa.
"Älyliikennettä toteutetaan kaikilla Liikenneviraston osastoilla ja koordinointi toteutetaan verkostomaisesti eri osastojen yhteistyönä. Älyliikenteen hankkeita toteutetaan parhaillaankin kaikissa liikennemuodoissa yhteensä n. 170 miljoonan euron vuositasolla, joten älyliikenne on jo Liikenneviraston normaalia toiminnan kehittämistä. Liikennejärjestelmäosasto vastaa älyliikenteen koordinoinnista virastossa."

Tuurnala sanoo, että älyliikenteen ratkaisuilla voidaan edelleen kehittää mm. liikenteen ohjausta sekä liikkujien informaatiopalveluja. Keskeisimpiä älyliikenteen tuomia hyötyjä ovat liikenneturvallisuuden parantuminen sekä sujuvampi liikenne ja toimivat liikenneketjut. Esimerkiksi merenkulussa liikenteenohjauksen älykkäillä ratkaisuilla ja älykkäällä elektronisella navigoinnilla edistetään Itämeren turvallisuutta ja voidaan jopa ehkäistä öljyturma. Eli yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä pelkästään ennaltaehkäisevässä työssä.

Nokia ja Continental aloittivat yhteistyön matkapuhelimen ja auton integroimiseksi

Entä jos tilalla olisi parempi näyttö?

Nokia ja Continental ilmoittivat huhtikuun alussa, että ne kehittävät yhteistyössä järjestelmää, jolla matkapuhelimen sovelluksia voisi käyttää autossa entistä sulavammin. Pyrkimyksenä on lähentää autoelektroniikkaa ja kuluttajaelektroniikkaa toisiinsa.
Nokia valmistaa uudet puhelimensa siten, että ne sopivat Continentalin valmistamiin autojen infotainment-laitteisiin.
Uusi järjestelmä mahdollistaa sen, että auton matkustajat voivat yhdistää omat matkapuhelimensa auton järjestelmään. Auton järjestelmä käyttää matkapuhelimen sisältöä, ja matkapuhelinta voi ohjata auton järjestelmästä.
Continental on autonrenkaisiin, jarruihin, ajonhallintajärjestelmiin ja auton elektronisiin laitteisiin erikoistunut suuryritys. Nokian ja Continentalin järjestelmän nimeksi on annettu Terminal Mobile.

Älypuhelimesta älyliikenteen työkalu, jos...

	Älypuhelin hoi, milloin bussi tulee?

Älypuhelinten hinnat laskevat yhä lähemmäs sataa euroa ja niiden osuus puhelimista kasvaa nopeasti. Riittääkö älypuhelin työkaluksi ja älyliikenteen palveluiden tärkeimmäksi alustaksi?
VTT:n Matti Roine myöntää, että pienen puhelimen näyttö tai näppäinten koko eivät tunnu riittävältä ja turvalliselta oikein missään liikennetilanteissa autossa. Tarvitaan vielä uusia innovaatioita ja ratkaisuja, joilla puhelimista saadaan hyviä jälkiasennettuja ajoneuvolaitteita.
Silti monet uudet saatavilla olevat palvelut ja sovellukset todella toimivat ja pitkään parjattu vaikeakäyttöisyyskin on jo joissain sovelluksissa ratkaistu ihan ihmisen mittaisesti.
Roine sanoo, että parhaissa älypuhelimissa on tarjolla laaja palvelusetti ja aivan parhaimmissa vielä lähes "ilmaiseksi".
Älypuhelinten kautta tarjotuissa palveluissa ja näiden käytettävyydessä on vielä suuria puutteita.
Liikenneviraston Jorma Helin olisi viime talven lumen aiheuttamien liikenneongelmien aikana kaivannut ajantasaista liikenneviestintää.
”Ongelma-aamuina olisin kovasti kaivannut palvelua, joka olisi kertonut kännykkääni, onko se juna myöhässä, johon aion astua Jorvaksen seisakkeelta. Ja jos se on peruutettu, milloin tulee seuraava juna. Säästäisi kovasti vaimoni hermoja eikä tarvitsisi hytistä 20 asteen pakkasessa puolta tuntia seisakkeella arpomassa, mitä kannattaa tehdä. Neuvona voisi olla esimerkiksi, että hyppää ohimenevään bussiin ja vaihda Suomenojalla päästäksesi 504:llä Pasilaan.”

KALENTERIIN... Älyliikenteen ajankohtaisseminaari 25.5. iltapäivällä

ITS Finland järjestää älyliikenteen ajankohtaiseminaarin toukokuun 25. päivä - iltapäivällä. Seminaarin aiheina ovat mm. ajankohtainen älyliikenteen strategian käytäntöönpano, alan tutkimuksen ja kehityksen näkökulmat sekä älyliikenteen ubiikkia tulevaisuutta Aasialaista näkökulmasta. Lisäksi keskustelua ja verkottumista.

Lisätietoja seminaarista ja sen pitopaikasta lähiaikoina ITS Finlandin sivuilla.