Suomen älyliikenne näyttävästi esillä alan maailmankongressissa Busanissa, Etelä-Koreassa Suomen älyliikenne näyttäytyi älyliikennealan maailmankongressissa Etelä-Korean Busanissa lokakuussa. Suomen näyttelyosasto keräsi paljon kiinnostuneita ja suomalainen älyliikenneosaaminen on nousemassa kohisten kansainväliseen tietoisuuteen. Suomen näyttelyosaston kokosivat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja VTT yhdessä ITS Finlandin kanssa. Osasto oli osa laajempaa eurooppalaista paviljonkia, jossa Suomen lisäksi esillä olivat Ruotsi sekä Ertico. Teemoina osastolla olivat kansallisen älyliikenteen strategian lisäksi liikenteen sujuvuus, turvallisuus, ympäristöystävällisyys. Lisäksi nostettiin esille suomalainen edelläkävijyys julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen yhteistyönä synnyttämistä innovaatioista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Suomalaisten odotukset kansainvälisen näkyvyyden tuomista mahdollisuuksista suomalaisten innovaatioiden vientituotteiden syntyyn saivat tapahtumassa merkittävää myötätuulta. Näyttelyn lisäksi tapahtumaan osallistuivat lukuisat suomalaiset toimijat mm. asiantuntijaluentojen pitäjinä. ITS Finland solmi tapahtumassa yhteistyösopimuksia mm. Ruotsin, UK:n ja Venäjän kanssa - tavoitteena synnyttää uusia vientimahdollisuuksia alan toimijoille. Älyliikenteen maailmankongressi (ITS World Congress) on alan vuosittainen huipputapahtuma, jossa alan asiantuntijat, päättäjät ja kehittäjät tapaavat nelipäiväisen seminaarin, näyttelyn sekä demonstraatioiden merkeissä. Tämänkertainen tapahtuma keräsi kymmeniä tuhansia kävijöitä. Seuraava maailmankongressi järjestetään lokuussa 2011 Orlandossa, Yhdysvalloissa. Suomi on hakemassa vastaavaa, alan eurooppalaista kongressia Helsinkiin kesäkuulle 2014 - tavoitteena näyttää eurooppalaisille osaajille ja päättäjille niitä saavutuksia, joita mm. kansallisen älyliikennestrategian jalkauttamisen myötä olemme edistämässä. Busanin tapahtuman näkyvyydellä pyrittiin vaikuttaamaan myös mahdollisuuksiimme saada alan tilaisuus vuonna 2014 Suomeen.

LVM ja sen kansliapäällikkö Harri Pursiainen sai eurooppalaisen älyliikennepalkinnon       Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen mielestä hallinnon on muutettava radikaalisti ajattelutapaansa älyliikenteen kehittyessä. Kuva: Tero Pajukallio Liikenne- ja viestintäministeriö ja sen kansliapäällikkö Harri Pursiainen on palkittu eSafety Forumin vuoden älyliikenne-palkinnolla. Palkinnon myöntämisen perusteluina oli Harri Pursiaisen selvitysmiehenä tekemä kansallinen älyliikenteen strategia. Myös LVM:n ja Suomen aktiivinen panos älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämisessä ja viranomaisyhteistyössä olivat palkinnon myöntämisen yhtenä syynä. Kilpailun toisen eli teknologiasarjan voitti tänä vuonna autonavigointijärjestelmiä valmistava Tom Tom. Palkinnot jaetaan nyt neljännen kerran. Aiemmin politiikkasarjan ovat mm. voittaneet Saksan liikenneministeriö ja Ruotsin Tielaitos. Valtioneuvosto teki huhtikuussa periaatepäätöksen älyliikenteen strategiasta. Siinä esille tuotu uusi liikennepoliittinen ajattelu ja sitä kautta älyliikenteen nostaminen liikennepolitiikan keskiöön ovat palkinnon myöntämisen taustalla. Suomi on myös ollut aktiivisesti kehittämässä älykkäitä liikennejärjestelmiä, kuten esimerkiksi automaattista hätäpuhelua eli eCall-järjestelmää. Liikenne- ja viestintäministeriö ja kansliapäällikkö Harri Pursiainen palkittiin Brysselissä pidetyssä tieliikenteen e-turvallisuusfoorumissa 13. lokakuuta. - Älyliikenteen merkitys eurooppalaisessa liikennepolitiikassa korostuu vahvasti lähivuosina. On ilahduttavaa ja rohkaisevaa, että Suomi palkitaan tulevaisuuteen katsovasta työstään, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen toteaa. eSafety Forumin järjestää ERTICO, joka on älyliikenteen yksityisten ja julkisen toimijoiden yhteistyöelin. Sen ovat perustaneet Euroopan unionin komissio, jäsenmaiden liikenneministeriöt ja eurooppalaiset alan yritykset. ERTICO:n tehtävänä on toimia linkkinä alan teollisuuden, infrastruktuurioperaattoreiden, liikenteen käyttäjien ja kansallisten älyliikennettä koordinoivien toimijoiden kesken.

Suomen liikennepolitiikka on yhtä kuin älyliikenne    Liikenteen politiikka saa älyä, kerrottiin toimittajille Liikennevirastossa.    Jatkossa älyliikenne on yhtä kuin Suomen liikennepolitiikka - ainakin siinä tapauksessa, että kaikki menee niin kuin Suomen vaikutusvaltaisimmat liikenteen virkamiehet Juhani Tervala ja Harri Pursiainen toivovat ja uskovat. Älyliikenteen uutta politiikkaa esiteltiin toimittajille liikennevirastossa. Älyliikenteen neuvottelukunnan viestintätyöryhmän koolle kutsumassa tilaisuudessa kansliapäällikkö Harri Pursiainen esitteli mm. neliporrasmallia liikenteen suunnittelussa ja pääjohtaja Juhani Tervala liikenneviraston uusittua organisaatiota, joka tähtää erillisten liikenteen ”siilojen” poistamiseen ja hallinnon yhtenäistämiseen. Pursiainen myönsi, ettei älykkään liikennepolitiikan istuttaminen Suomeen ole ihan helppoa. Ensinnäkin tarvitaan asennemuutos. -Ei ole yksinkertaista päästää irti siitä maailmasta, jossa liikenneongelman ratkaiseminen olisi yhtä kuin tien rakentaminen. Kansliapäällikkö on pitänyt tehokkaan esityksensä älyliikenteestä ja uudesta liikennepolitiikasta lukuisia kertoja eri vaikuttajaryhmille. Vaikutuksen hän on myös onnistunut tekemään. Esimerkiksi huhtikuussa hallituksen iltakoulussa vallitsi niin syvä yksimielisyys älyliikenteen tarpeellisuudesta, että esitelmöitsijää ”melkein hävetti”. Silloin hän vakuuttui itsekin siitä miten merkittävästä asiasta todella on kysymys. Esiintyy tietysti suuriakin epäluuloja. -Minulta on kysytty, että oletko tosiaan paikkaamassa biteillä sorateiden kuoppia. On esitetty sitäkin, että tätä älyliikennettä voisi toteuttaa paremmin ”lihavampina aikoina”. -Vastaushan on tietysti selvä: meidän on nyt ratkaisevasti tehostettava toimintaa, jotta saamme rahaa investointeihin, ja että meille jää rahaa teiden kunnossapitoon. Tuottavuuden parantaminen ja tehostaminen on ainoa keino, sillä lisärahaa ei ole tulossa mistään, Pursiainen vakuuttelee.

Liikennekeskukset yhdistyvät ja muuttavat samaan taloon    Liikenteen ohjaus ja hallinta tiivistyy ja tehostuu, kun eri keskukset muuttavat yhteen.    Liikennevirastossa toimiva liikenteen hermokeskus kasvaa. Eri liikennemuotojen hallinta ja ohjaaminen samasta keskuksesta auttaa koko liikenteen tilannekuvan hahmottamisessa ja edistää liikenteen älykkyyttä. Pasilassa sijaitsevaan keskukseen on ehtinyt jo muuttaa Helsingin kaupungin ja poliisin yhteinen liikenteen- ja liikennevalojen ohjauskeskus. Syksyn aikana tiloihin muuttaa myös rataliikenteen ohjauskeskus. Myös VR:n liikenteenohjaus siirtyy Linnunlaulun tiloista Liikenneviraston rakennukseen Itä-Pasilaan. Myöhemmin myös meriliikenteen ohjaus keskitetään liikenteen ohjauskeskukseen. Meriliikennettä ohjaavien VTS-keskusten uudistaminen on kuitenkin monta vuotta kestävä projekti, ja se liittyy koko liikenteen hallintajärjestelmän uudistamiseen. Liikenteen hallintaa ja ohjausta aiotaan kehittää lähivuosina muutenkin kuin tilojen osalta varsin perusteellisesti. Pelkkä monitoreiden uusiminen ei Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan mukaan enää riitä. Älykkäiden liikenteen hallintajärjestelmien uudistaminen aloitetaan kahden vuoden kuluessa. Viisi vuotta kestävän uudistamistyön hinta on noin 100 miljoonaa euroa. Tavoitteena on rakentaa järjestelmille avoin alusta, johon on helppo liittää uusia toimintoja.

Dynaaminen liikenteenohjaus: TomTom tuo ajantasaisen liikennetiedon käyttäjilleen Navigaattorivalmistaja TomTom kokoaa käyttäjiltään liikenteen sujuvuus- ja ruuhkatietoja ja päivittää niitä välittömästi järjestelmäänsä. TomTom-navigaattoreiden käyttäjien on mahdollista valita paras mahdollinen reitti kunakin lähtöaikana tai muuttaa matkustusajankohtaa sopivammaksi. Navigaattorit ovat jatkuvasti yhteydessä verkkoon. Kansainväliset verkkovierailut sujuvat, sillä TomTom on tehnyt eurooppalaisten operaattoreiden kanssa käytäjille kohtuulliset sopimukset, jotka sisältyvät palvelun hintaan. TomTomin IQ Routes -palvelu käyttää miljoonilta käyttäjiltä kerättyjä todellisia nopeuksia nopeimman reitin laskemiseen mihin tahansa aikaan vuorokaudesta. Teknologia perustuu nopeuslaskelmiin päivän jokaisena hetkenä kaikilla teillä isoista moottoriteistä pieniin paikallisiin teihin asti. IQ Routes -nopeusprofiili antaa nopeimman reitin, jonka avulla säästyy huomattavasti ajoaikaa, rahaa ja polttoainetta. TomTomin HD Traffic -palvelu perustuu palveluntarjoajien liikennetietoihin ja anonyymeihin mittauksiin TomTom LIVE-navigaattoreista. Näiden tietojen yhdistyminen ja analysointi antaa tarkan liikennetiedon kaikille valtateillä ja pienemmillä teillä liikkuville. HD Traffic -palvelun avulla kuljettaja saa ajankohtaiset liikennetiedotukset kahden minuutin välein.

VTT mukana Venetsian alueen sumusta varoittavan järjestelmän kehittämisessä Po-joen laaksossa syntyy helposti sumua, joka vaikeuttaa liikennettä. Uudentyyppinen sumuvaroitusjärjestelmä kattaa ja hyödyttää koko Venetsian aluetta, ja siinä yhdistyvät VTT:n osaaminen älyliikenteessä ja tietopalveluiden arvioinnissa. Järjestelmä palvelee sekä tavallisia tienkäyttäjiä, ammattiautoilijoita, kuljetusyrityksiä että viranomaisia. Järjestelmä perustuu maalla sijaitseviin näkyvyysantureihin sekä tutka- ja satelliittitiedon hyödyntämiseen. Ratkaisu on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, ja se hyödyttää niin tavallisia tienkäyttäjiä kuin viranomaisiakin. Järjestelmällä voidaan tuottaa varoituspalveluja ja siten ehkäistä onnettomuuksia ja säästää kustannuksia. Vastaaville ratkaisuille odotetaan kysyntää laajemminkin, sillä ennakkoarvioinnin mukaan järjestelmä parantaa turvallisuutta hyvällä kustannus/hyöty-suhteella. Ennakoitu yhteiskuntataloudellinen hyöty-kustannussuhde, joka vertaa hankkeen tuottamia hyötyjä sen investointikustannuksiin, on järjestelmälle erittäin korkea 9,4. Venetsian alueella järjestelmä tuottaa siis varovaisestikin arvioiden investointiin nähden noin kymmenkertaiset hyödyt. Sumuvaroitusjärjestelmällä voidaan teknisten testien perusteella tuottaa luotettavia varoituspalveluja. Pilottijärjestelmän luotettavuus ja toimivuus esimerkiksi käyttökatkosten vähäisyyden ja toiminnan reaaliaikaisuuden suhteen ovat olleet hyviä. Venetsian alueen muut viranomaiset ja käyttäjäryhmät ovatkin kiinnostuneet sumuvaroitusjärjestelmästä. Järjestelmää operoiva ARPAV (Venetsian alueen siviilisuojeluviranomainen, Agenzia Regionale per la Prevenzione e Protezione Ambientale del Veneto) on luonut järjestelmän käyttöönoton ansiosta laajemman yhteistyöverkoston VTT:n suositusten mukaisesti.

Keskinopeudet kuriin kotimaisella järjestelmällä Poliisi kokeili autojen keskinopeuden valvontaa viitostiellä Heinolassa. Nopeuskamerat sijaitsivat kuuden kilometrin päässä toisistaan, ja keskinopeus saatiin mittaamalla aika, jonka auto käytti ajaessaan kahden valvontakameran välin. VTT tekee kokeilusta tutkimuksen. VT 5:n kokeilun tekniikan oli rakentanut lahtelainen Ahortec-niminen yritys. Suomi poikkeaa muista Euroopan maista siinä, että sakotusta varten pitää olla myös kuljettajan kuva. Muissa maissa ylinopeudella ajaminen ajoneuvon haltijan vastuulla. Keskinopeuden mittaus on todettu tehokkaaksi valvontakeinoksi, ja sitä käytetään ainakin Iso-Britanniassa, Hollannissa ja Ranskassa. Poliisia kiinnostaa tietää kuinka paljon keskinopeusvalvonta vaikuttaa autojen nopeuksiin kameroiden välillä. Se haluaa myös selvittää valvonnan ongelmia ja kuljettajien suhtautumista siihen. Ajoneuvojen keskinopeusvalvonta tuotti yhden sakon, yli 70 rikesakkoa ja yli 400 huomatutusta.

Suomi käynnistämässä eCall-pilottia Suomi osallistuu yhdeksän EU-maan eCall-hätäjärjestelmän kokeiluun vuoden 2011 alusta. Pilotista käytetään lyhennettä HeERO. Parhaillaan on käynnissä projektisuunnitelman viimeistely. Mukana hankkeeseen tulevat mm. Ruotsi, Hollanti, Italia, Saksa, Tsekinmaa ja Romania. Suomen työryhmää johtavat Liikenne- ja viestintäministeriö ja sisäministeriö. Päätekijöitä ovat myös VTT, Ramboll ja Mediamobile Nordic. Hankkeessa tarkastellaan kiinteitä ja jälkiasennettavia eCall-laitteita sekä mukaan liitettäviä palveluita. Tärkein tavoite on tuottaa maiden pilottien pohjalta suositukset eCall-järjestelmän toteuttamisesta.

Nuorille autoilijoille paikannuspalvelu ilmaiseksi tutkimuksen ajaksi VTT, Pohjola Vakuutus ja Helpten etsivät alle 20-vuotiaita autoilijoita vakuutustutkimukseen, jossa seurataan nuorten vakuuttamien autojen ajoja puolen vuoden ajan. 50 ensimmäistä tutkimukseen osallistuvaa saa ilmaiseksi käyttöönsä Helpten-palvelun, joka mahdollistaa ajettujen reittien, kilometrien ja nopeuksien seuraamisen verkkoselaimen avulla. Palvelu kertoo ajoneuvon sijainnin myös jonkin toisen ajaessa sitä. Lisäksi vakuutusyhtiö lähettää kerran kuussa raportin ajotavasta. VTT:n ja Pohjola Vakuutuksen tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa muiden tutkimusten vertailuaineistoksi sekä selvittää, miten auton käyttötietoa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää vakuutusmaksujen laskennassa. Tutkimusta varten kerättävät tiedot liittyvät auton nopeuteen, ajoaikaan ja paikkatietoon yhdistettynä vakuutuksenottajan perustietoihin, kuten ikään, sukupuoleen ja ajokortin saantiaikaan. Tutkimus kestää puoli vuotta, jonka jälkeen palvelun käyttöä voi halutessaan jatkaa 13,90 euron kuukausihinnalla. Normaalisti kyseinen Helpten-palvelu maksaa 39,70 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi laitteiston asennuksesta ja palvelun käyttöönotosta peritään aloitusmaksu. Ilmaisen palvelun käyttäjillä on oltava ajoneuvovakuutus Pohjola Vakuutuksessa. Käyttäjät antavat Helptenille suostumuksen ajotietojen välittämiseen Pohjola Vakuutukselle ja VTT:lle. Pohjola Vakuutuksen autovakuutusasiakkaat voivat ilmoittautua tutkimukseen mukaan osoitteessa www.helpten.fi tai soittamalla numeroon 010 423 7080. Yhteydenoton jälkeen Helpten sopii laitteiston asennusajan, jonka jälkeen palvelu voidaan ottaa käyttöön henkilökohtaisilla tunnuksilla. Tarkempia tietoja ajopäiväkirjapalvelusta ja nuorten autoilijoiden vakuutustutkimuksesta saa osoitteesta http://www.helpten.fi/ sekä Helptenin Facebook-sivuilta http://www.facebook.com/helpten. Tutkimuskampanja on voimassa maaliskuun 2011 loppuun saakka.

Älyliikenne arkityön aiheena joka neljännellä Telematiikasta on vähitellen tullut arkipäivää liikennealalla. Jo neljäsosa liikenneviraston työntekijöistä toimii tavalla tai toisella älyliikenteeseen liittyvissä tehtävissä. Jopa viidesosa viraston käyttämistä rahavaroista kuluu älykkäiden järjestelmien käyttämiseen ja rakentamiseen, arvioi liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala.

Lociga jatkaa liikenneministeriön ja liikenneviraston it-kumppanina Liikenne- ja viestintäministeriö sekä liikennevirasto jatkavat ulkoistussopimusta IT-palveluyritys Logican kanssa. Sopimus kattaa laajalti tietotekniikan palveluja, ja se kestää kaksi vuotta. Logican palvelut kattavat muun muassa työasema-, järjestelmä-, kapasiteetti- sekä tietoliikennepalveluja. Lisäksi Logica tarjoaa integraatio-osaamista, sanomanvälityspalveluja ja sähköisen asioinnin palveluja ministeriön ja viraston käyttöön. ”Suuren virastouudistuksen aikana on ollut selkeää hyötyä siitä, että virastoilla on ollut yhteinen käyttöpalvelutoimittaja. Virastojen välinen IT-yhteistyö oli ehtinyt jo kehittyä ja pystyimme siten muutoksen aikana kohdentamaan omia IT-resurssejamme paremmin”, sanoo CIO Kirsi Vidman-Hakola Liikennevirastosta. Logica teki kolmivuotisen IT-palvelusopimuksen liikenne- ja viestintäministeriön kanssa alun perin vuonna 2007. Sopimus on edelleen yksi merkittävimmistä ICT-palvelusopimuksista Suomessa.