Työryhmä: Ruuhkamaksuilla saataisiin sujuvuutta Helsingin seudun liikenteeseen       Työryhmän mukaan ruuhkamaksuista olisi paljon hyötyä metropolialueelle. Ruuhkamaksujen käyttöönotto parantaisi Helsingin seudun liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Joukkoliikenteen kilpailukyky ja matkustajamäärät nousisivat. Myös liikenteen ympäristöhaitat vähenisivät ruuhkamaksujen myötä. Näihin tuloksiin päätyi työryhmä, joka liikenneministeri Anu Vehviläisen pyynnöstä selvitti ruuhkamaksun käyttöönoton vaikutuksia Helsingin seudun liikenteeseen. Mietinnön vastaanottanut liikenneministeri Anu Vehviläinen kuitenkin epäröi. Vehviläisen mielestä tehdyt selvitykset jättävät periaatteellisia kysymyksiä avoimiksi. Tällaisia ovat mm. junaliikenteen toimivuus. Hän arvioi myös, että Suomen kannalta olisi järkevää odottaa, että satelliittipaikannukseen perustuvaa maksujärjestelmää kokeiltaisiin ensin jossain muualla kuin Suomessa. Vehviläisen mukaan ruuhkamaksun toteuttaminen pääkaupunkiseudulla vaatisi mittavia panostuksia joukkoliikenteeseen. - Jotta kansalaiset voisivat siirtyä ruuhkamaksun myötä oman auton käytöstä julkiseen liikenteeseen vaatii se, että joukkoliikenne toimii ja sitä on saatavilla riittävästi. Selvittämättä on, missä määrin pääkaupunkiseudun kunnat ja kaupungit ovat valmiita investoimaan joukkoliikenteen kehittämiseen ja mikä olisi valtion panos. Huoltani pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuudesta on lisännyt se, ettei Helsingin ratapihan ahtaus mahdollista lähiliikenteen lisäämistä, Vehviläinen pohtii. Ruuhkamaksujen käyttöönottoa tulisi työryhmän mukaan kehittää osana laajaa kokonaisuutta. Samanaikaisesti ruuhkamaksun määrittelyn kanssa tulisi päättää pitkäjänteisestä joukkoliikenteen kehittämisestä, väyläinvestoinneista, maankäytöstä, asumisesta ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. Ruuhkamaksuilla kerätyillä tuloilla voitaisiin rahoittaa liikennejärjestelmän kehittämistä valtion ja kuntien budjettirahoituksen lisäksi. Ruuhkamaksutuotot käytettäisiin sen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta maksut kerätään. Työryhmä toteaa, että ruuhkamaksun käyttöönotto edellyttää joukkoliikenteen voimakasta kehittämistä. Hyvin järjestetyn joukkoliikenteen ansiosta työmatkaliikenne ja palveluiden saatavuus helpottuvat. Yksityisautoilun vähentyessä myös kaupunkiympäristön viihtyisyys lisääntyy. Samalla myös tarve uusiin tiehankkeisiin pienenee tai niiden rakentamista voidaan siirtää myöhemmäksi. Ruuhkamaksuselvityksen lähtökohtana oli satelliittipaikannukseen perustuva kilometrimaksu. Ruuhkamaksu voidaan kuitenkin toteuttaa monella eri tekniikalla. Käyttöön otettava tekniikka voidaan päättää vasta kun ruuhkamaksun yksityiskohtaisemmat tavoitteet on asetettu. Liikennejärjestelmän toimivuuden varmistaminen on tärkeää, sillä Helsingin seudun asukas- ja työpaikkamäärä ja tätä kautta liikenteen määrä kasvaa merkittävästi seuraavien 30 vuoden aikana.

GPS-paikantamiseen perustuvaa hinnoittelua on testattu Suomessakin Pastori/Suntio-nimisessä älyliikenteen Tekes-ohjelmassa on kahdessa eri pilotissa kokeiltu ja tutkittu GPS-paikantamiseen perustuvan hinnoittelun perusteita. Hankkeet jatkuvat edelleen. VTT:n Tri Matti Roineen mukaan hankkeiden kokemukset ovat rohkaisevia ja vaativat jatkotoimia. -Suomessa on tällä hetkellä sekä kokemuksia että riittävää asiantuntemusta, jonka tuella voidaan kehittää satelliittipohjainen järjestelmä. Suomalaiset yritykset ovat valmiita ja halukkaita kehitystyöhön, ja Suomi on tässä myös edelläkävijän asemassa. Nyt on kuitenkin varmistettava, että meillä on riittävä yhteisymmärrys ja tarvittava tuki näille ponnistuksille. Roine korostaa sitä, että uutta maksujärjestelmää on perusteltu myös ilmastopoliittisten tavoitteiden ja kestävän kehityksen vaatimilla linjauksilla.

Yhteentoimiva hätäviestijärjestelmä koko Eurooppaan Automaattista eCall-hätäviestijärjestelmää kokeillaan EU-laajuisessa yhdeksän maan hankkeessa. Myös Suomi on mukana 36 kuukautta kestävässä pilotissa. HeERO-nimisen pilotin tavoitteena on osoittaa, miten eCall voidaan Euroopassa harmonisoida ja toteuttaa yhteen toimivana ja jatkuvana kaikissa eri maissa. Hanke myös määrittää eCall-palveluketjun toiminnalliset vaatimukset ja selvittää järjestelmän mahdollistamia kaupallisia lisäpalveluja. Suomessa toteutaan oma kansallinen kokeilu, ja Suomen tehtävänä on myös koota osallistujamaiden parhaat käytännöt ja suositukset jatkotoimista. Hanke on alkanut tammikuussa 2011 ja jatkuu vuoteen 2013. Osallistujamaat ovat Romania, Saksa, Suomi, Tsekki, Italia, Kreikka, Ruotsi, Kroatia, Hollanti. Budjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus 5 miljoona euroa. Projektikoordinaattorina toimii ERTICO. Suomen hankkeen toteuttajia ovat liikenne- ja viestintäministeriö, sisäministeriö, hätäkeskus, VTT sekä yritykset MediaMobile Nordic ja Ramboll. Hankkeen nimi HeERO tulee sanoista Harmonised eCall European Pilot. HeERO-hankkeen tehtävät: •  Määrittää eCall-palveluketjun kaikki toiminnalliset vaatimukset •  Toteuttaa eri maiden pilotit hyödyntäen käytettävissä olevia eCall standardeja •  Toteuttaa tarvittavat teknilliset ja toiminnalliset eCall pilottijärjestelmät •  Selvittää eCall järjestelmän mahdolliset julkiset tai yksityiset lisäarvopalvelut •  Tuottaa koulutusaineistoja eri maiden eCall palveluntarjoajille •  Arvioida laitteiden sertifiointimenettelyä ja olla yhteistyössä CEN:n kanssa •  Tuottaa suositukset eCall järjestelmän käyttöönotolle Euroopassa •  Edistää pilottien perusteella kehitettyjen parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä kaikissa jäsenmaissa •  Osoittaa miten eCall palvelut voidaan Euroopassa harmonisoida ja toteuttaa yhteen toimivina ja jatkuvina Suomen tehtävänä on: •  Valmistella, toteuttaa ja arvioida kansalliset eCall pilotit •  Valmistella, toteuttaa ja arvioida eri maiden yhteiset pilotit yhteen toimivuuden varmistamiseksi •  Valmistella, toteuttaa ja arvioida yhteiset eCall pilotit Venäjän kanssa (Suomi, Romania ja Tsekki) •  Toteuttaa ja testata lisäarvopalveluja (tekniikka, liiketoimintamallit, hyödyt) •  Selvittää eCall sertifiointia ml. jälkiasennuslaitteet •  Laatia suositukset eCall järjestelmän toteuttamisesta Euroopassa ja parhaista käytännöistä http://www.ecall.fi/

Mikä ihmeen monipalvelumalli? Tämän hetken kuumin käsite älyliikenteessä on monipalvelumalli. Vastakohta olisi yksipalvelumalli, jonkinlainen monopoli, suljettu järjestelmä. Esimerkiksi jokin iso yritys keräisi valtion lukuun tiemaksuja suljetulla järjestelmällä. Sen päätelaite sijoitettaisiin ajoneuvoon käyttäjän kustannuksella, eikä sitä voisi hyödyntää mihinkään muuhun käyttöön. Suomalainen ajatus on, että liikenteen käyttöjärjestelmä ja toimintaympäristö olisivat avoimia. Olisi käyttäjälle edullista, että puitteet olisivat riittävän avoimia terveen kilpailun takaamiseksi. Kaikilla halukkailla yrittäjillä olisi vapaa mahdollisuus päästä mukaan tarjoamaan palveluja. Suomalaiset älyliikenteen yritykset haluavat kehittää yhdessä järjestelmän, joka muuttaisi auton älyautoksi ja liikkujan älyliikkujaksi. Järjestelmästä halutaan vapaaehtoinen ja käyttäjälähtöinen periaatteella käyttäjä päättää liikenteessä. Monipalvelualusta olisi taustalla toimiva ”käyttöjärjestelmä”, infrastruktuuri, johon yritykset ja viranomaiset voisivat perustaa palveluja; sekä julkisia liikenteen peruspalveluja että yritysten markkinaehtoisia palveluja. Palveluja voisivat käyttää kaikki liikkujat kulkuvälineestä riippumatta. Taustalla voisi toimia liikenteen palvelujen operaattoreita puhelinoperaattoreiden tavoin. Mallin nähdään avaavan lisäksi merkittäviä suomalaisen älyliikenneteollisuuden vientinäkymiä.

VTT käynnisti mittavan älyliikenteen innovaatio-ohjelman VTT:n InTrans-ohjelma kokoaa hankkeita, joiden tavoitteena on erityisesti edistää suomalaisten tai Suomeen sijoittuvien älyliikenteen yritysten liiketoiminnan ja palvelujen kehittämistä. "Haluamme edistää ja nopeuttaa älyliikenteen palvelujen toteutumista, alan vientiä ja tukea osaamisen kehittämistä sekä tietysti parantaa myös VTT:n omaa panosta älyliikenteeseen", sanoo koordinaattori Matti Roine. Ohjelma on käynnistetty tammikuussa 2011, ja se jatkuu vuoteen 2013. Matti Roine, pitää tärkeänä, että älyliikenteen erilaiset hankkeet jalostuvat liiketoiminnaksi ja toimiviksi palveluiksi, joilla olisi myös vientimahdollisuus. VTT ohjelmiin littyy kuitenkin luonnollsiena osan myös tieteellisen perustan vahvistaminen. "Älyliikenteen palvelujen kehittyminen on Suomessakin ollut hidasta. Suomesta on puuttunut vahva sitoutuminen haastellisten ja innovatiivisten vaikuttavien sekä julkisten että kaupallisten palvelujen toteuttamiseen. Osaamista on kyllä tarjolla, mutta sen kanavoinnissa on selvästi ollut ongelmia", Roine toteaa Älykkään liikenteen uutisille.

Trafi kokeilee älyratkaisuja moottoripyörien turvallisuudessa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on aloittanut tutkimushankkeen, jossa kokeillaan uusimman teknologian hyödyllisyyttä turvallisen ja ympäristöystävällisen moottoripyöräilyn tukena. EcoIST-hanke on kolmevuotinen. Älykkäiden ratkaisujen käytön tavoitteena on vähentää moottoripyöräonnettomuuksia. Samalla pyritään vähentämään ympäristöhaittoja ajoneuvovalinnan lisäksi reitin valinnalla, ajotavan seurannalla ja tarjoamalla kuljettajalle tietoa omasta ajosuorituksestaan. Tutkittavia älyliikenteen palveluita voidaan tulevaisuudessa käyttää myös autoissa. Hanke etenee vaiheittain Tutkimusajoneuvo on varustettu langattomalla tiedonsiirto- ja paikannusjärjestelmällä. Ensimmäisenä palveluna toteutettiin kuljettajan ajotavan seuranta. Moottoripyörän liikkeitä ja nopeuden muutoksia mittaava, rekisteröivä ja välittävä laitteisto on asennettu moottoripyörän tavaratilaan. Ajotavan ekologisuus näytetään kuljettajalle yksinkertaisella näyttölaitteella. Moottoripyörään asennettu navigaattori näyttää kuljettajalle ekologisimman ajoreitin ja näyttää vielä mm. reittiin käytetyn polttoainemäärän ja CO2-päästöt. Kuljettajan ajamista ja erityisesti katseen käyttöä seurataan pienikokoisella full HD –kameralla. Myöhemmin ajoneuvoon asennetaan eurooppalaisen yleisen hätäpuhelu- ja -viestipalvelun eli 112 eCall’in edellyttämä laitteisto. Automaattinen 112 eCall -palvelu perustuu moottoripyörän ja kuljettajan äkillisiä liikkeitä rekisteröivään ja analysoivaan ratkaisuun, joka muodostaa onnettomuuden sattuessa joko automaattisesti tai manuaalisesti suoran puhe- ja viestiyhteyden yleiseen hätäkeskukseen. Tutkimusajoneuvo varustetaan myös liikenteen suoriteperusteisen maksamisen edellyttämillä laitteistoilla. Tällöin on mahdollista olla yhteydessä useisiin pilotointivaiheessa oleviin liikenteeseen liittyviin palveluihin. EcoIST-hankkeessa tutkimusajoneuvoina käytetään maailman ensimmäisiä sarjavalmisteisia, päästöiltään, kulutukseltaan ja suorituskyvyltään edistyksellisiä Piaggio MP3 Hybrid-moottoripyöriä. Älyä myös kuljettajan varusteisiin EcoIST-hankkeessa kehitetään myös kuljettajan älykkäitä turvavarusteita. Kuljettajan ajopuku varustetaan tunnistimilla, jotka aistivat kuljettajan asentoa ja sen äkkinäisiä muutoksia ja toimivat osana 112 eCall -palvelua. Kypärä varustetaan älykkäällä kommunikaatioratkaisulla, joka välittää kuljettajalle esimerkiksi navigointi- ja ajo-ohjeita. EcoIST on yhteishanke EcoIST on Trafin tutkimushanke, mutta siihen osallistuu useita yrityksiä. Projektin hallinnasta vastaa Ramboll Finland Oy. Laitteita ja sovelluksia pyörään tuottavat Taipale Telematics Oy, Infotripla Oy, Garmin Suomi Oy ja Navteq Europe. Integraattorina on T:mi KH-Drive. Kuljettajan ajopuvut tulevat Rukka Oy:ltä ja kypärät ovat NZi Helmet’in. MP69 edustaa käyttäjiä ja moottoripyöräkouluttajia.

Kosovon kriisioperaatioon suomalaista paikannukseen perustuvaa osaamista    Älyliikennettä tarvitaan myös kriisien hallinnassa.    Taipale Telematics Oy toimittaa EULEX Kosovo- kriisinhallintaoperaatioon älyliikennejärjestelmän. Toimitukseen kuuluu noin 1.500 ajoneuvon ja usean tuhannen kuljettajan ajotavan mittaus-, seuranta- ja raportointijärjestelmät, kalustonhallinta- sekä polttoaineen jakelua ohjaavat sovellutukset laitteineen ja ohjelmistoineen. Järjestelmää lisää joukkojen liikkumisen turvallisuutta, vähentää ympäristöhaittoja, tuo kustannussäästöjä ja antaa paikalliseen liikenteeseen EU-ajoneuvojen esimerkin kautta hyvän liikennekulttuurin - ennakoivan ajotavan - mallia. Kuljettajien henkilökohtaisesta ajosuorituksesta ja autojen käsittelystä kertova ratkaisu perustuu Tampereella toimivan Taipale Telematicsin älykkääseen Sensior-seurantapalveluun, jota käytetään laajalti logistiikkayrityksissä ajotyön johtamiseen ja kehittämiseen. Tarjotun ajotavan johtamisosion ylivoimaisuus oli hankintapäätöksessä ratkaiseva tekijä. Fleetlogis Oy Vantaalta toimittaa tarvittavan Fleetlogis - fleet management- sovelluksen ja osan käytettävästä palvelin- ja tiedonsiirtoratkaisusta. Polttoaineen jakelun hallintaan käytettävän ympäristön on kehittänyt tamperelainen Elcoplast Oy. Vuoden 2008 lopussa käynnistynyt EU:n oikeusvaltio-operaatio EULEX Kosovo on EU:n tähän asti suurin siviilikriisihallintaoperaatio, jossa toimii noin 2000 kansainvälistä asiantuntijaa. Myös Suomi osallistuu missioon merkittävällä panoksella.

Kosketusteknologialta puuttuu Suomessa bisnesmalli NFC-teknologian edistämistä pohtineen liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän loppuraportin mukaan kosketusteknologian yleistymistä hidastaa liiketoimintamallin puuttuminen. NFC:n (Near Field Communication) mahdollistamaa kontaktitonta lähiasiointimahdollisuutta on toistaiseksi eniten käytetty biopasseissa sekä matkalippujen ostoissa tai yleensä maksettaessa pikkuostoksia. NFC-tekniikan käyttöönotto on varsinkin lähimaksamisessa kehittynyt keskimääräistä paremmin niissä maissa, jossa käteisen käyttö on ollut suosittua ja luottokorttien käyttö vähäisempää. Suomen lainsäädäntö ei estä kehitystä eikä taajuuksien saatavuuskaan ole ongelma. Sen sijaan Suomen pienet markkinat ja erilaisten toimijoiden välisten yhteistyömallien puute hidastavat NFC-tekniikan kaupallista käyttöönottoa. NFC on radiotaajuuksia hyödyntävä langaton tekniikka, joka soveltuu monille erilaisille laitteille. Esimerkiksi NFC-matkapuhelimilla voi maksaa tai siirtää tietoa. Kahden NFC-laitteen välinen viestintä alkaa, kun laitteet ovat muutaman senttimetrin päässä toisistaan. Työryhmässä olivat edustettuna viestintäpalveluiden kannalta keskeiset viranomaiset sekä kaupan keskusliikkeitä, rahoituslaitoksia, logistiikkayhtiöitä ja laitevalmistajia. Kaupallisten palveluiden kehitystä nopeuttaisi, jos NFC-toimintaympäristö olisi mahdollisimman avoin, jolloin erilaisten NFC-palveluiden synty ja käyttöönotto olisi helpompaa. Sellainen malli, jossa kaikki toimijat voivat vapaasti tarjota palvelujaan, lisäisi kilpailua ja edesauttaisi muun muassa Euroopan tasoisten sovellusten yleistymistä. Lisääntyvä kilpailu vahvistaisi myös käyttäjille edullisten NFC-palveluiden tarjontaa. Suomen tulisi myös kansainvälisellä ja erityisesti Euroopan tasolla edistää NFC-toimintaympäristön avoimuutta ja yhtenäisten standardien luomista. Näin saavutettavat merkittävät mittakaavaedut hyödyttäisivät suoraan myös suomalaisia alan toimijoita, palveluntarjoajia ja kuluttajia.

Sähköisen liikenteen kehitykselle vauhtia pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulle tulee 500 sähköauton koeajolaivue vuosien 2011–12 aikana. Autot ovat osa laajempaa hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen sähköisen liikenteen ja liikkumisen kansainvälisen tason innovaatiokeskittymä. Alustavien arvioiden mukaan sähköisen liikenteen, älyliikenteen ja älykkäiden sähköverkkojen ympärille rakentuva uusi klusteri voi tulevaisuudessa synnyttää jopa 10 mrd. euron arvosta uutta liiketoimintaa Suomeen. Konsulttiyritys Eera järjesti tammikuussa Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tilaisuuden, jossa arvovaltainen joukko yksityisen ja julkisen sektorin vaikuttajia allekirjoitti yhteisen tahdonilmauksen sähköisen liikenteen ja siihen liittyvän liiketoiminnan konkreettisesta kehittämisestä Suomessa. Yhteistyössä mukana oleva Veho Group on jo käynyt päämiestensä kanssa neuvotteluja maailmalla edelleen harvinaisten sähköautojen saamiseksi Suomeen. Ensimmäiset autot saapuvat maalis–huhtikuussa, jolloin järjestetään myös sähköautojen koeajotilaisuus. Ajoneuvot liittyvät osaksi Eeran kokoamaa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan kuuluvaa hanketta ja koko laivue saa WDC-värityksen. http://www.sahkoinenliikenne.fi/

Navigaattoreiden kysyntä huipentuu 2011 ja 2012 Navigaattorilaitteiden suosio vähenee sitä mukaa kun älypuhelimet valtaavat markkinoita. Brittiläinen Vodafone ennustaa, että joka toisella käyttäjällä on älypuhelin vuonna 2012 ja 80 prosentilla vuonna 2015. Nokian älypuhelinten ja Android- käyttöjärjestelmää käyttävien puhelinten ilmaiset navigointiominaisuudet syövät navigaattorimarkkinoita. iPhone-älypuhelimien käyttäjät tosin joutuvat maksamaan navigointisovelluksista, mutta navigaattoritoimittajilla kuten TomTomilla ja Navigonilla on tarjolla iPhone-sovellukset, joiden käyttö sujuu hyvin älypuhelimen isohkoilla kosketusnäytöillä. Tarjolle on tullut myös sosiaaliseen mediaan perustuvia navigointipalveluja, esimerkiksi Waze, jota käyttäjät itse täydentävät.

Vodafone alensi älypuhelinkäytön hintaa Euroopassa Maailman suurin teleoperaattori Vodafone alensi dataroaminghintoja, ja sen asiakkaat voivat nyt käyttää omaa datapakettiaan myös ulkomaanmatkoilla vain kahden euron päivämaksulla. Hinnan alennus aikaisempaan nähden on noin 60 prosenttia, ja se sisältää myös lisäyksiä datamääriin.Vodafone toimii useissa maissa Euroopassa, ei kuitenkaan Suomessa. Uudet edullisemmat hinnat tulevat voimaan portaittain. Älypuhelinten käyttämien datapalvelujen hinnoittelua ulkomaanmatkoilla on pidetty yhtenä merkittävänä esteenä palvelujen leviämiselle. Esimerkiksi matkoilla tarvittavien navigointi- ja opaspalveluiden käyttö on erittäin kallista verrattuna käyttäjien kotimaisiin tiedonsiirtohintoihin.

ITS Finland valitsi uuden hallituksen ITS Finland ry:n hallituksen muodostavat seuraavat jäsenet henkilökohtaisine varahenkilöineen: Petteri Portaankorva, ELY -keskus (KAS), varahenkilönä vielä nimeämätön henkilö Risto Vaattovaara, HSL, varahenkilönä Aapo Anderson Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä, varahenkilönä Leif Beilinson Juuso Kummala Liikennevirastosta, varahenkilönä Kari Hiltunen Juhani Intosalmi, Liikenteen turvallisuusvirastosta, varahenkilönä Kari Alppivuori Jari Korhonen Logicasta, varahenkilönä Sami Sahala Juha Salin, TeliaSonera Finlandista, varahenkilönä Jouni Sintonen Teemu Vähäkainu, Tieto Finlandista, varahenkilönä Matti Kuha Risto Kulmala VTT:ltä, varahenkilönä Harri Koskinen Hallituksen jäseniksi valittiin ”edunvalvojien” edustajina Sakari Backlund SKAL:sta, varahenkilönä Esa Räty, Liikennevakuutuskeskus/Liikenneturvallisuusyksiköstä Pekka Hongisto Matkahuollosta, varahenkilönä Heikki Kääriäinen Linja-autoliitosta. Hallituksen jäseneksi oppilaitosten edustajana valittiin Antti Nurminen, Teknisen korkeakoulun Tietotekniikan tutkimuslaitokselta (HIIT), varahenkilönä Juhani Talvela Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Hallituksen jäseniksi pienyritysten edustajina valittiin Pekka Eloranta Mobisoftista, varahenkilönä Vesa Helkkula Aplicomista Matti Lankinen Indagonista, varahenkilönä Pirkko Saarikivi Foreca Consultingista Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Karri Salminen.