Powered by e-maileri
ITS Finland ry
Älykkään liikenteen uutisia 2/2011       
 
 

Uusi yhden luukun liikennepalvelu Vedia ensi-illassa

  
   Uusi palvelu toimii eri laitteissa. Pilotissa on kokeiltu mm. tablet-tietokonetta.

Autoilijat ja muut liikkujat voivat pian hankkia älypuhelimistaan ja muista mobiililaitteistaan eri toimijoiden tuottamia paikkatietoa hyödyntäviä palveluja entistä mutkattomammin. VTT ja sen yrityskumppanit esittelivät läpimurroksi uskomansa älyliikenteen Vedia-monipalvelun konseptin.
Monipalvelun idea on tuoda eri toimijoiden tarjoamat palvelut yhteen paikkaan helposti saataville, josta käyttäjä voi hankkia tarvitsemansa palvelut oman päätelaitteensa kautta; liikkuu hän sitten jalan, joukkoliikenteellä tai omalla autolla.
Vedia voi esimerkiksi etsiä automaattisesti lähimmän parkkipaikan, jonka autoilija voi varata ja maksaa turvallisesti päätelaitteen avulla. Vedia-monipalvelu ei ole laitesidonnainen kuten useimmat nykyiset liikenteen palvelut. Uutta on myös Vedian mahdollistama todelliseen käyttöön perustuva veloitus.


Vedian pilotissa on mukana noin 30 ajoneuvoa, jotka ovat käytössä pääkaupunkiseudulla. Niissä testataan Vedian perusominaisuuksia, joita ovat mm. ajetut kilometrit, ajon jakautuminen tietyypeittäin sekä päästöt perustuen ajoneuvon tunnistetietoihin ja päästöluokkaan.
Vedian konsepti mahdollistaa useiden paikkasidonnaisten ja vuorovaikutteisten palvelujen käytön samasta päätelaitteesta. Käyttöliittymä voi olla esimerkiksi älypuhelin, tabletti tai jokin muu mobiililaite.


Ensi vaiheessa Vedian palvelut tulevat ammattikäyttöön. Vedia tulee mahdollistamaan automaattisten ajopäiväkirjojen ja matkaraporttien lisäksi esimerkiksi kuljetusten seurannan ja ohjauksen sekä oikea-aikaiset huoltopalvelut. Myöhemmin palveluvalikoimaan tulee kuluttajia hyödyttäviä palveluja.

Vedia-monipalvelun avulla autoilija tulee saamaan esimerkiksi ajantasaista tietoa ruuhkista, liukkaista keleistä sekä parhaista bensiini- ja muista hintatarjouksista.
Päätelaite myös ohjaa kuljettajaa ajamaan polttoainetta säästäen ja mahdollisimman vähäpäästöisesti. Keskustaa lähestyessään hän voi etsiä vapaan parkkipaikan sekä varata ja maksaa sen. Parkkihalliin saavuttuaan hän voi tarkistaa päätelaitteeltaan joukkoliikenteen aikataulut ja reitit päästäkseen perille työpaikalleen. Palvelujen turvallista käyttöä varten kehitetään ääniopastusta.

Vedian palveluista hyötyvät myös matkustajat, jotka voivat tilata pelejä, elokuvia tai muita viihdepalveluja ajomatkan ajaksi. Turvallisuuden vuoksi näitä viihdepalveluita suositellaan vain takapenkkiläisille.

Vedian edut nykyisiin palvelujärjestelmiin nähden ovat ilmeiset. Vedia tuo hyvät, jatkuvasti päivittyvät palvelut mihin tahansa autoon jälkiasennettavan ajoneuvo- tai mobiililaitteen avulla. Autoteollisuuden kiinteät palvelujärjestelmät ovat kalliita ja niistä edistyksellisimmät on asennettu yleensä vain korkean hintaluokan autoihin. Lisäksi ne vanhenevat auton mukana.

Vedian etuna nykyisiin navigaattoreihin on, että siihen voi liittää vuorovaikutteisia palveluita kuten palvelujen maksamista. Navigaattorit eivät tarjoa ajoreitinohjauksen lisäksi muita palveluita kuin tietoa teiden varsilla olevista valvontakameroista sekä ajantasaista liikennetietoa
.

Pitkällä tähtäimellä Vedia mahdollistaa sen, että ajoneuvot ja liikkujat voivat halutessaan olla koko ajan ”verkossa” ja hankkia sieltä tarvitsemiaan palveluja.

Vedian palvelut ovat kaupallisia ratkaisuja, joita varten VTT ja yrityskumppanit ovat yhdessä kehittäneet myös uusia liiketoimintamalleja, palveluverkostoja ja turvallista maksamista. Vediasta on tulossa suomalaistoimijoille myös tärkeä vientituote.

Vedia mahdollistaa myös uudenlaisten vakuutusyhtiö- ja viranomaispalveluiden käytön. Siitä ei tarvitse kehittää eri versiota. Jos palvelut vaativat autosidonnaisuutta, se on ratkaistavissa autokohtaisella lisälaitteella.

Monipalvelualustan konseptin kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota kuluttajan tietosuojaan. Vedia perustuu asiakkaan ja palveluntarjoajan sopimukseen. Palvelun tarjoaja ei saa hyödyntää asiakkaansa tietoja muuhun kuin sopimuksessa mainittuun toimintaan.  Esimerkiksi asiakkaan yhteys- ja paikannustiedot ovat tietosuojan alaisia, eikä niitä jaeta minnekään eteenpäin. Asiakas pääsee itse tarkistamaan tietonsa omien tunnuksiensa avulla webbiliittymästä.


Paikannukseen perustuvia liikenteen tieto- ja käyttöpalveluja on tuotettu jo jonkin aikaa. Niiden tarjonta on ollut kuitenkin sirpaleista ja laitekohtaista. Vedia-monipalvelualustakonseptin kehittämiseen osallistuivat VTT:n lisäksi DNA, G4S, Indagon, Logica, Media Mobile Nordic, Nokia Siemens Networks, Semel, Teliasonera ja Tieto.

Matti Lankinen: Nyt kisataan liikkujien ajasta

  
Matti Lankinen uskoo vahvasti monipalvelun mahdollisuuksiin.
  

Vedia-palvelun kehittämistiimiin osallistuneen Indagon Oy:n toimitusjohtaja Matti Lankisen mielestä nyt on menossa kilpailu siitä, kuka voittaa työmatkoilla ja arkiaskareissa liikkuvien kuluttajien ajan. Autoteollisuus on avainasemassa autoissa vietetyn ajan suhteen. Navigaattorivalmistajat ovat edelleen hyvissä asemissa, mutta älypuhelimet tulevat kannoilla - näiden käyttö navigaatioon kasvaa nopeasti.
Eivätkä kaikki matkusta autoilla. Ihmiset kuluttavat paljon aikaansa myös joukkoliikennevälineissä, matkustavat jalan tai polkupyörillä.

Lankinen sanoo, että autoteollisuuden ongelmana ovat pitkät kehitysjaksot. Kun auto on valmiina tuotantoon, sen suunniteluun on tarvittu niin paljon aikaa, että neljännesvuosittain sykkivä mobiiliteknologian tuotekehitys on jo ajanut monta kertaa ohitse.
Navigaatiolaitteiden valmistajia kiinnostaa autoissa matkustavat ihmiset, mutta ne lähestyvät asiakkaita vielä kapeasti edustamansa navigaation näkökulmasta.
VTT:n koordinoimassa Suntio-projektissa tehty kehitystyö pyrkii siihen, että liikkuvat käyttäjät saisivat mahdollisimman hyvän käyttöliittymän ja käyttäjäkokemuksen. Ajoneuvon kuljettajan käyttöliittymän yhdistäminen erilaisiin viranomaisten ja palvelun tarjoajien liikkujeille suunnattuihin palveluihin on selkeä uusi mahdollisuus. Vedia-palvelun kautta samalta ruudulta saadaan entistä runsaampi ja suhteellisesti edullisempi palveluiden tarjonta vähän samaan tapaan kuin on tapahtunut television ohjelmatarjonnassa viime vuosina.
Tähtäimessä on ”liikkujan tilannekuva”, aikaan ja paikkaan ja tietyn käyttäjän itsensä valitsemaan profiiliin tarkasti liittyvä monipalvelu. Tiedät aina missä liikut tai miten liikut, mitkä ovat saatavilla olevat palvelut, miten ne ovat omaan käyttötapaasi sovitettavissa ja juuri tässä paikassa käytettävissä.
Suomen vahvuutena Lankinen pitää erityisesti yhteistyötä.
”Täällä me olemme hyvin verkottuneita, meillä on sekä viranomaiset että palveluntarjoajat ja suuretkin talot, jotka tekevät maailmanlaajuisesti verkkotoimituksia, niihin palveluimplementaatioita ja ovat yhteistyössä pientenkin toimijoiden kanssa sellaisella tavalla, jota ei isommissa maissa helposti löydetä”.
”Alahan on isommisa maissa useinkin paikallisen autoteollisuuden ohjauksessa.
Ratkaisuja haetaan isojen automerkkien kautta.”

Tiedot käyttöön: Julkisen tietoaineiston saatavuudesta periaatepäätös

Hallitus on kevään aikana tehnyt periaatepäätöksen julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta. Tietoaineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Aineistojen tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia.

Periaatepäätös koskee ensisijaisesti sellaisenaan luovutettavissa olevia julkisia aineistoja, joiden käsittelyä ei lainsäädäntö rajoita.

Tiedon avaamisessa on aina huolehdittava siitä, etteivät yksityisyydensuoja, liikesalaisuudet, tekijänoikeudet, kansallinen turvallisuus tai muut vastaavat periaatteet ja oikeudet vaarannu.

Päätöksessä todetaan, että julkisen sektorin tietoa ja sen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä on selkeytettävä. Tiedon käyttöä mahdollistavia teknisiä rakenteita on yhdenmukaistettava. Lisäksi on edistettävä sellaisia palveluita ja sovelluksia, jotka hyödyntävät julkisia tietoaineistoja.

Hallitus linjaa, etteivät tietoaineiston käyttöehdot saa olla esteenä tiedon monipuoliselle kaupalliselle ja ei-kaupalliselle käytölle. Aineistoja tulee voida käyttää mahdollisimman laajasti ilman erillisiä neuvotteluja ja lupamenettelyjä.

Saab valitsi Androidin ja avasi autojensa datan sovelluskehittäjille

  

Saab avaa ensimmäisenä autonvalmistajana autojensa tietokoneet sovellusten kehittäjille Android-käyttöjärjestelmään. Tavoitteena on luoda IQon-kauppa, ekosysteemi, jossa kehittäjät voivat käyttää sovellusten pohjana auton yli 500 signaalia auton eri tunnistimilta. Mittaustietoihin kuuluvat esimerkiksi ajoneuvon nopeus, sijainti, matkan suunta, ohjauspyörän kulma, moottorin nopeus ja vääntö, sisä- ja ulkolämpötila, ilmanpaine ja auringon sijainti.
Saab haluaa kutsua koko Android-kehittäjäyhteisön käyttämään mielikuvitustaan ja innovaatiokykyään IQonin hyödyntämiseksi.

Älyliikenteen testialue Tampereelle

  
   Mercedes-Benzinn uusissa C-sarjan autoissa matkapuhelimelle löytyy paikka auton keskikonsolista ja sen tiedot ja ohjelmat saa näkyviin autoon kiinteästi asennetusta monitorista.

VTT ja Mercedes-Benz rakentavat liikennejärjestelmää, jossa autot kommunikoivat toistensa kanssa, saavat reaaliaikaista tietoa liikenteestä ja myös itse keräävät ja lähettävät tietoa eteenpäin.


Käynnistyneessä eurooppalaisessa DRIVE C2X-hankkeessa kehitetään auton kuljettajille ja matkustajille uusia älykkään liikenteen palveluita, jotka välittävät ajantasaista tietoa liikkujalta toiselle. Liikennejärjestelmän odotetaan tehostuvan ja onnettomuuksien vähenevän nykyisestään, kun tienkäyttäjät ovat paremmin tietoisia siitä, mitä liikenteessä tapahtuu.
Hankkeen testialue valmistuu noin vuoden kuluttua Tampereelle.

Keskeistä hankkeessa on kehitettävien sovellusten ja palvelujen vaikutusten tutkiminen kuljettajien käyttäytymiseen, liikenteen turvallisuuteen, tehokkuuteen sekä ympäristöön ja liikkumiseen todellisissa käyttötilanteissa. Käytännössä tuloksia voidaan hyödyntää noin 2-4 vuoden kuluttua projektin päättymisestä.



Uudet järjestelmät tulevat olemaan niin sanottuja kooperatiivisia järjestelmiä, joissa ajoneuvot ja ympäristö keskustelevat keskenään ja välittävät paikkasidonnaista ja ajantasaista tietoa toisilleen. Tällöin kuljettajaa pystyttäisiin varoittamaan esimerkiksi lähestyvästä hälytysajoneuvosta tai tienkaarteen liukkaudesta.

Uusia Eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja merkittävät eurooppalaiset autovalmistajat, erityisesti Daimler hankkeen koordinaattorina toteuttavat tämän kolmivuotisen hankkeen. VTT on hankkeen suurin partneri 2,1 miljoonan euron budjetilla ja työmäärällä mitattuna. Hankkeen koko budjetti on 19 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana muun muassa Saksa, Hollanti, Ruotsi, Italia, Ranska ja Espanja.


Galileo käyttöön muutamassa vuodessa

  

Brysselissä 31. maaliskuuta kokoontuneet liikenneministerit keskustelivat eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (Galileo ja Egnos) tulevaisuudesta. Galileo-järjestelmän 18 ensivaiheen satelliittia on tarkoitus laukaista ja palvelut aloittaa vuoteen 2014 - 2015 mennessä. Järjestelmän on tarkoitus olla kokonaan valmis vuonna 2019 - 2020. Hankkeen jatkorahoituksesta sovitaan tulevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Monet jäsenmaat edellyttivät komissiolta tarkempia arvioita ohjelmien kustannuksista ja riskeistä. Neuvosto hyväksyi aiheesta päätelmät komission tammikuussa 2011 julkaiseman ohjelmien väliarvion pohjalta. Suomi tuki päätelmiä ja nosti keskustelussa esille erityisesti Egnos-ohjelman kattavuuden Suomen alueella.
Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen päätösehdotuksesta Galileo-ohjelman julkisesti säännellyistä palveluista. Näiden viranomaisille (esim. hätäpalvelut, tulli, poliisitoimi ja puolustus) suunnattujen palveluiden käyttö tulee olemaan jäsenmaille vapaaehtoista. Suomi tuki puheenjohtajan ehdotusta yleisnäkemykseksi.

Venäjä rakentaa Glonass-hätäviestijärjestelmää

  

Venäjä on aloittanut Glonass-satelliittien avulla toimivan Era-Glonass -hätäviestijärjestelmän rakentamisen. Era-Glonas muistuttaa eurooppalaista eCall-hätäviestijärjestelmää, ja sen uskotaan tarjoavan kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
Suomalaisia kiinnostaa varsinkin järjestelmän infrastruktuurin rakentaminen. Myös päätelaitepuolelle on kiinnostusta, mutta venäläisiltä odotetaan kovaa vastusta kilpailussa käyttöliittymistä.
Glonass-satelliittien käyttö tuo merkittävän lisän paikantamiseen. Glonass-satelliittien signaalin yhdistäminen GPS:n kanssa lisää satelliittipaikannuksen luotettavuutta.
Suomalaisen Gecko Systems -yrityksen paikannuslaitteella on esimerkiksi New Yorkissa tehdyissä kokeissa päästy huomattavan varmemaan paikantamiseen.

Glonass-GPS yhdistelmänavigaattorit Ladoihin

Venäjän suurin autovalmistaja AvtoVaz varustaa valmistamansa Lada Kalina ja Lada Priora -mallit Glonass-GPS -navigaattoreilla. Suunnitelmissa on liittää navigaattorit tuhansiin autoihin. AvtoVaz on ensimmäinen autonvalmistaja, joka alkaa asentaa kahden järjestelmän navigaattoreita autoihinsa.
Venäjällä on asennettu Glonass-jäjrestelmää käyttävät navigaattorit arvioilta 50 000 - 100 000 autoon, sanoi Finnprota edustanut Vlamidir Skorlygin Helsingissä maaliskuussa.

Helpten sai ison tilauksen Saksasta

Helpten toimittaa ajoneuvotietopalvelun yli 2 000 ajoneuvoon Saksassa. Sopimusten arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Käyttäjinä ovat kahden telematiikkajälleenmyyjän, Pro Cont Sales AG:n sekä Arndt Förster Telematiksystemen asiakkaat.



Helpten toimittaa saksalaisille yritysasiakkaille automaattisia ajopäiväkirjoja ja yritysajojen hallintapalveluja. Tuotantoajoneuvoja käyttävät yritykset voivat saavuttaa Helpten-palveluiden avulla merkittäviä kustannussäästöjä. Myös työajoa ajava henkilökunta hyötyy automaattisesta ajopäiväkirjasta, sillä se siirtää ajamisen raportoinnin kokonaan sähköiseen muotoon. Saksassa ala on hyvin kilpailtu, joten kauppa on merkittävä läpimurto uusille markkinoille.
”Helpten onnistui yhdistämään kaluston hallinnan ajopiirturien etälukuun käyttäjälle helpolla tavalla. Kiinnostus suomalaista tarjoajaa kohtaan pohjautuu Helpten-järjestelmän erinomaiseen käytettävyyteen ja palveluiden joustavaan kykyyn muuntautua eri toimialojen tarpeisiin”, perustelee kauppaa Pro Cont Sales Ag:n johtaja Wilfried Klodt.  

Automaattisen ajopäiväkirjan ja erityisesti yritysajojen hallintapalveluiden käyttö mahdollistaa myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, koska se ohjaa taloudellisempaan ajotapaan ja jouhevimpiin reittivalintoihin. Tätä kautta säästöä voidaan saavuttaa myös polttoainekuluissa. Ympäristön hyvinvointiin liittyvät asiat koetaan Saksassa erityisen tärkeinä ja ne vaikuttavat vahvasti ostopäätöksiin.
”Uskomme solmittujen kauppojen tuovan meille vankan jalansijan Saksan kilpailluilla markkinoilla. Saksassa pärjääminen tarkoittaa palvelujen olevan kilpailukykyisiä koko Länsi-Euroopassa. Palvelusuunnittelu on yhä merkittävämpi tekijä asiakkaalle. Siihen satsaamme edelleen”, Helptenin toimitusjohtaja, Sampo Hietanen sanoo.
Helpten-palvelu perustuu satelliittipaikannuksen avulla kerättävään auton sijaintitietoon sekä verkkoselaimella käytettävään sovellukseen. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille tai viranomaisille ilman käyttäjän kirjallista pyyntöä tai sopimusta.