"Vastuullinen liikennepolitiikka ei voi ohittaa tiemaksuja"    Harri Pursiainen odottaa älyliikenteeltä paljon.    Ilmastotyössä ei riitäkään pelkkä ajoneuvojen parantuminen ja muuttuminen vähäpäästöisemmiksi, koska Suomen automyynti ei kykene korvaamaan vanhaa autokantaa riittävän nopeasti.Tarvitaan nykyistä tehokkaampi liikennepoliittinen ohjelma, ja myös tiemaksut tulevat välttämättömiksi. Näin sanoi kansliapäällikkö Harri Pursiainen ITS Finland ry:n Älyliikenteen suunta -seminaarissa Helsingissä. Liikenneministeriön strategiana on ollut kokeilla ensin pehmeitä keinoja liikenteen kovan ilmastotavoitteen saavuttamiseksi. Kun ne eivät riitä, otetaan avuksi mm. verotukselliset ratkaisut. -Liikennepoliittisessa selonteossa kolmen vuoden takaa on todettu, että Suomessa varaudutaan 2010-luvulla satelliittipohjaisen tieliikenteen maksujärjestelmän käyttöönottoon. Pursiaisen mukaan tiemaksujärjestelmä on "mahdottoman tehokas liikennepolitiikan ohjauskeino". -Se, joka ottaa liikennepolitiikan vakavasti, ei varmasti sano, että sellaista ei tule Suomeen. Emme voi jäädä tästä ainoana Euroopan maana ulkopuolelle. Kysymyksessä ei ole pelkkä tiemaksujen perintä, vaan monta palvelua samassa järjestelmässä.

Älyliikenteen tarve kasvaa       Pursiainen ajaa Suomeen neliporrasmallia, jossa liikenteen kallein ratkaisu käytetään vasta viimeisenä. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen latasi ITS Finland ry:n järjestämässä Älyliikenteen suunta -seminaarissa tukuittain kovia haasteita telematiikalle. Älyliikenteen keinoja tarvitsee mm. neliporrasperiaate, jonka mukaan liikenneongelmaan etsitään mahdollisimman tuottavia ratkaisuja ja vasta viimeisenä turvaudutaan kalleimpaan mahdolliseen eli täysimittaiseen maanrakennukseen. Niukkenevat rahat infrastruktuurin rakentamiselle ovat tosiasia, mutta aikaisempaa yhtenäisempi liikennehallinto voi selvitä tulevaisuudessa, jos älykkäät ratkaisut saadaan täysimittaisena käyttöön. Älyliikenteen suunta -seminaarissa puhunut Harri Pursiainen sanoi, että liikennehallinnolla on kovemmat tuottavuusvaatimukset kuin millään muulla alalla. Enää ei voida antaa esimerkiksi 200 miljoonan euron lisärahoitusta liikenteelle, vaan pikemminkin tehdään leikkauksia. -Uudessa liikennepolitiikassa meidän on organisoiduttava paremmin. Tämä ei vielä riitä, mutta se auttaa siihen, että voimme ajatella asiat älykkäämmin ja käyttää uudet innovaatiot hyväksemme. -Aikaisempi hallinnon ryteikkö on nyt siivottu, ja meillä on jäljellä muutama virasto, kun vain neljä vuotta sitten alalla oli kolmattakymmentä organisaatiota. -Työnjako on sellainen, että ministeriö luo politiikan ja virasto huolehtii toimeenpanosta. Nyt optimoidaan kokonaisuutta eikä paloja. Tehtävänä ei ole niinkään rakentaa ja ylläpitää väyliä, kuin ratkaista yhteiskunnan liikkumisen ja kuljetuksen ongelmia.

Volvo pysähtyy kuljettajan virheestä huolimatta       Volvo, Autoliitto ja ralliautoilija Marcus Grönholm esittelivät uusia turvajärjestelmiä. Vilkas kaupunkiliikenne. Kaikki suunnat ovat tärkeitä, mutta kuljettajan pitäisi katsoa vain eteensä. Puhelin soi, radio pitää vaimentaa, sataakin vielä. Kuljettajan katse harhailee, ja juuri silloin eteen livahtaa jalankulkija. Kuljettaja ei ehdi tehdä äkkijarrutusta riittävän ajoissa. Mutta auto ehtii. Tästä saatiin näyte Helsingissä, kun Autoliitto toi eSafety-kampanjan jäähallin parkkipaikalle. Jalankulkijaa edusti nukke. Ajoneuvona oli uusi sarjatuotantomalli, siis ihan oikea myyntiin tuleva auto, Volvo, johon varoitus- ja hätäjarrutusjärjestelmä kuuluu. Autoliitto on mukana kansainvälisessä eSafety-kampanjassa, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten tietoisuutta auton turvavarusteiden vaikutuksista. Pelkästään Euroopassa säästyisi vuosittain tuhansia ihmishenkiä, jos kuluttajat valitsisivat muun muassa ajovakautuksen autoonsa. Kampanjan yhteydessä toteutetun tutkimuksen mukaan tietoisuus turvavarusteista on erittäin vaihtelevaa. Kampanjassa keskitytään viiteen eri järjestelmään, joilla on iso merkitys liikenneturvallisuuden parantamisessa. Näiden lisäksi on monia muitakin turvallisuutta parantavia varusteita. eSafety-kampanjan varusteet ovat ajonvakautusjärjestelmä (ESC), sokean kulman varoitin (Blind Spot Monitoring), kaistavahti (Lane Support Systems), nopeusvaroitin (Speed Alert), varoitus- ja hätäjarrutusjärjestelmä sekä mukautuvat ajovalot (Adaptive Headlights System). Varoitus- ja hätäjarrutusjärjestelmä vähentäisi Saksan vakuutusyhtiöiden yhdistyksen (German Insurance Association) mukaan 28 prosentilla peräänajoja. Järjestelmä varoittaa kuljettajaa uhkaavasta onnettomuudesta ja tarvittaessa jarruttaa automaattisesti ennen törmäystä.

Ruotsi julkaisi älyliikennestrategiansa       Ruotsi esitteli älyliikennettä viime syksynä alan maailmankongressissa. Ruotsi ehti toisena Euroopan maana julkaisemaan älyliikennestrategian ja toimintasuunnitelman liikenteen parantamiseksi. Kaikkia liikennemuotoja koskeva strategia ja toimintasuunnitelma hyödyntää älyliikenteen ratkaisuja ja eri liikennemuotojen yhdistämistä. Suomi ja Ruotsi ovat tähän mennessä ainoat maat, jotka ovat ehtineet julkaista ITS-strategiansa. Euroopan komissio näkee, että älyliikenteen ratkaisut viipyvät liikaa. Ruotsin suunnitelman Multimodal ITS Strategy and action plan for Sweden voi ladata mm. Erticon internetsivulta. Strategia (pdf)

Suomi hakee merkittävää älyliikenteen tapahtumaa vuodelle 2014 Älyliikenteen ratkaisuja esittelevä ITS Europe -kongressi halutaan Suomeen vuonna 2014. Varsinainen hakemus pitää jättää kongresseja hallinnoivalle Erticolle viimeistään syyskuussa. Ertico on eurooppalainen älyliikenteen järjestö, joka rahoittaa alan tutkimusta ja määrittelee älyliikenteen suosituksia. Kongerssihakemuksen tukijoina toimivat liikenne- ja viestintäministeriö, Helsingin kaupunki ja VTT. -Kansainvälinen kongressi näin laajassa mitassa olisi Suomen älyliikenneponnisteluille erinomainen motivaattori ja mahtava tilaisuus esitellä maamme yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä rakentamaa palveluverkostoa, sanoo toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen ITS Finlandista.

Junien verkot auki kaikille matkustajille Junayhtiö VR aikoo avata Pendolino-junien langattomat wlan-lähiverkot muillekin kuin Pendolino-junien bisnesluokan matkustajille. Pendolino-junien kaikkiin vaunuosastoihin avataan kesäkuun loppuun mennessä koekäyttöön langaton VR-junaverkko. Se antaa asiakkaille lisää mahdollisuuksia matka-ajan hyödyntämiseen. Yhteys kuuluu koekäytön ajan matkalipun hintaan, eikä sen käyttö vaadi erillistä verkkoavainta. Turun Sanomien mukaan VR pitää verkkoyhteyksiä paljon tärkeämpinä kuin radiokanavia, joita käyttää vain harva matkustaja. VR:n tiedote

Uhka @450-verkon kaatumisesta ei ole välitön       Pendolinoissa surffaillaan @450-verkossa. Entä jatkossa? Kuva: VR Digita on päättänyt, ettei se itse enää jatka @450-laajakaistaliiketoimintaa. Verkon toimintaa ei kuitenkaan lopeteta välittömästi. Keskusteluja liiketoiminnan jatkosta on käyty jo pidempään, ja Digita toivoo ratkaisun löytyvän kesän aikana. Verkon kohtalosta on ollut huolissaan mm. Pendolino-matkustajille internetpalveluja tarjoava VR. Verkon asiakkaina on myös sellaisia syrjäseutujen yksityiskäyttäjiä, jotka ovat muiden verkkojen ulottumattomissa. On myös olemassa yrityksiä, joiden liiketoiminta tai osa liiketoiminnasta perustuu @450-verkon toiminnalle. Kehittämispäällikkö Herbert Mannerströmin mukaan VR:ssä ollaan huolestuneita tilanteesta, mutta junien internet-yhteyksille löydettäneen tarvittaessa muitakin alustoja, joilla ne saadaan toimimaan. Digitan tiistaina 1.6. antaman tiedotteen mukaan kaupalliseen käyttöön 1.4.2007 avatun @450-verkon liittymämäärän kehitys ei ole vastannut odotuksia suhteessa koko maan kattavaan verkkoon. Päätelaitteiden tarjonta ja niiden saatavuus ovat olleet ennakoitua heikompaa. "Olemme päättäneet luopua @450-laajakaistaliiketoiminnasta. Kartoitamme nyt eri vaihtoehtoja alan toimijoiden kanssa yhteistyössä ja katsomme, löytyykö liiketoiminnalle jatkajaa. Perusteet lopettamispäätökselle ovat selkeät - nykyisillä tilaajamäärillä ja kehityksellä positiivisen kassavirran luominen ei ole mahdollista", sanoo johtaja Kari Risberg Digitasta. Langaton @450-laajakaistaverkko on mobiili 450 MHz -taajuusalueen digitaalinen matkaviestinverkko, jossa Digita toimii verkko-operaattorina. @450-liittymiä on yhteensä vain yli 18 000. Niiden osuus kaikista laajakaistaliittymistä on marginaalinen, alle yhden prosentin. Tällä hetkellä voimassa olevat liittymät toimivat normaalisti ja palvelu jatkuu toistaiseksi. Digita tiedottaa asian etenemistä tarkemmin tuonnempana.

Alkolukko tulee pakolliseksi koulu- ja päivähoitokuljetuksiin       Alkolukko on alkometriin perustuva ajoneuvon käynnistyksen estävä laite. Alkolukon käyttö tilausajoina suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa on tulossa pakolliseksi. Samalla määritellään alkolukkoa koskevat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Lait tulevat voimaan 1. elokuuta 2011. Lain myötä nykyinen alkolukon käyttösuositus muuttuu pakolliseksi. Alkolukotonta autoa on mahdollista käyttää tilapäisesti enintään viisi päivää esimerkiksi auton korjauksen vuoksi. Poikkeustilanteesta on kuitenkin ilmoitettava viipymättä kuljetuksen tilaajalle. Tilausajoina hoidettavat koulu- ja päivähoitokuljetukset ovat koulukuljetuksia, jotka ajetaan takseilla ja linja-autoilla. Suomessa käytettävien alkolukkomallien on jatkossa täytettävä vähintään eurooppalaisen Suomessa hyväksytyn standardin (EN-SFS-standardi) vaatimukset tai jonkin EU:n jäsenvaltion vastaavat kansalliset vaatimukset. Ajoneuvoa ei tarvitse muutoskatsastaa alkolukon asentamisen jälkeen. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa laitteille hyväksynnät ja ylläpitää luetteloa hyväksytyistä laitemalleista ja niiden valtuutetuista asennus- ja huoltopaikoista. Alkolukon hinta autoon asennettuna on noin 1 000-1 500 euroa. Alkolukosta kuljetusten tilaajille syntyvä lisäkustannus jää kokemusten mukaan kuljetusten kokonaiskustannuksissa vähäiseksi. Alkolukon käytön laiminlyönnistä seuraa sakkorangaistus, joka määrätään päiväsakkoina. Alkolukon käytön valvonta tulee tapahtumaan osana normaalia liikennevalvontaa.

LeasePlan tarjoaa Helpten-ajopäiväkirjaa osana leasingpalveluitaan LeasePlanilla on nyt mahdollisuus tarjota automaattista ajopäiväkirjaa osana ajoneuvojensa leasingpalvelua Suomessa. Helpten-ajopäiväkirjapalvelun avulla voidaan kirjata automaattisesti täsmälliset ajotiedot esimerkiksi verottajaa varten. Huolellisella työ- ja yksityisajojen erittelyllä on työsuhdeauton käyttäjälle selvä taloudellinen merkitys, jos yksityisajon määrä on pieni tai työajojen määrä keskimääräistä suurempi. Tällöin verottajalta voi pyytää ajopäiväkirjatietojen perusteella alennusta työsuhdeauton verotusarvoon. Kuukausitasolla kyse voi olla satojen eurojen verohyödystä. LeasePlan on maailman johtava leasingautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö, jolla on toimipiste 30 maassa ja kaikkiaan lähes 1,4 miljoonan yritysautoa. Suomessa LeasePlan rahoittaa tai hallinnoi noin 17 500 auton kantaa. LeasePlanin asiakkaille tarjottava Helpten-palvelu korvaa käsin ylläpidettävän ajopäiväkirjan ja mahdollistaa lisäksi oman ajotavan ja liikkumisen seuraamisen. Omalta Helpten-sivulta voi esimerkiksi vertailla helposti työmatkaan käytettyä aikaa ja nopeuksia eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä. ”Helptenin avulla monipuolistamme tarjontaamme autojen käyttäjille sekä tuemme edelleen myös pyrkimyksiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi”, LeasePlan Finland Oy:n kaupallinen johtaja Pentti Oksanen sanoo. Automaattisen ajopäiväkirjan käyttö mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ohjaamalla taloudelliseen ajotapaan ja jouhevimpiin reitinvalintoihin. Tätä kautta säästöä saavutetaan luonnollisesti myös polttoainekuluissa. Käyttäjälle myös merkittävää ajansäästöä Käyttäjälle automaattisen ajopäiväkirjan merkittävä hyöty on ajansäästö. Helpten kokoaa ilman lisätyötä tiedot matkojen ajankohdista, alku- ja loppuosoitteista sekä ajetusta matkasta. Vaivalloisia lomakkeita ei tarvitse täyttää, vaan tiedot tallentuvat automaattisesti suoraan verkkopalveluun. Käyttäjä valitsee autoon sijoitettavalla valintanäppäimellä onko kyse työ- vai yksityisajosta. Merkintöjä voi täydentää ja muokata myöhemmin verkkopalvelussa, josta saatavat raportit sopivat suoraan veroilmoitukseen tai matkalaskuun liitettäviksi. ”Uskomme palvelun tuovan merkittävää hyötyä LeasePlanin asiakkaille, jotka saavat automaattisen ajopäiväkirjan käyttöön ilman minkäänlaista lisävaivaa”, Helptenin toimitusjohtaja Sampo Hietanen sanoo. Helpten-palvelun vaatima laitteisto on asennettu valmiiksi, kun asiakas saa uuden auton käyttöönsä. Käyttäjä puolestaan saa henkilökohtaiset tunnukset omien ajopäiväkirjatietojensa hallintaa varten. Palvelun käyttö ei vaadi ohjelmistoasennuksia, vain tavallisen verkkoselaimen ja internetyhteyden. Helpten-palvelu perustuu satelliittipaikannuksen avulla kerättävään auton sijaintitietoon sekä verkkoselaimella käytettävään ajopäiväkirjasovellukseen. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille tai viranomaisille ilman käyttäjän kirjallista pyyntöä tai sopimusta.

Liikennevirastolle julkisen liikenteen vastuualue Martin Johansson on nimetty joukkoliikenteen järjestelmäasiantuntijaksi Liikennevirastossa 1.6.2010 alkaen. Hänen tehtävänä on vastata mm. joukkoliikenteen tieto- ja informaatiojärjestelmien sekä matkalippujärjestelmien kehitystyöstä. Hän osallistuu tiiviisti älyliikenteen kehityshankkeisiin. Johanssonin esimiehenä toimii julkisen liikenteen vastuualueen johtaja Pekka Rintamäki. Aikaisemmin julkisen liikenteen hallinoinnista on vastannut liikenneministeriö, mutta uuden strategian mukaisesti toimintoja siirretään liikennevirastolle.