Toiminta

Tiivistelmä

Toimintasuunnitelma

Aloitteet

Strategiatyö

Aloitteet

Liikenneinformaation keruu ajoneuvojen seurannan avulla

AINO-ohjelman toisella hakukierroksella helmikuussa 2005 hyväksyttiin kolme hanketta, jotka liittyvät liikenneinformaation keruuseen liikkuvista ajoneuvoista:
o FCD-menetelmä liikenneinformaation tuottamisessa
o Ajantasaisen liikennetilannemallin tuottaminen fcd:n avulla
o Anturiajoneuvoilla saatavan tiedon hyödyntäminen, Raportti
Asiassa järjestettiin FCD-työpaja 17.5.2005, esitykset

AINO-ohjelman kolmannella hakukierroksella syksyllä 2005 käynnistyi FCD-Info hankkeen toinen vaihe, jossa tiedonkeruu ja tietopalvelu on toteutettu Tampereella.

Menetelmä on otettu tuotantokäyttöön yhteistyössä Tampereen taksien kanssa syksyllä 2006 ja keväällä 2007 myös Oulussa.

Taustatiedoksi verkosta löytyy mm. yhteenveto fcd-menetelmän kehittelystä.

ITS Finlandin aloite 20.2.2004

Liikenneinformaation keruu ajoneuvojen seurannan avulla

Liikenneruuhkat ovat ongelma niin yksityisautoilijoille kuin ammatikseen teillä ja kaduilla liikkujille. Suomessa ongelmat eivät ole yhtä suuria kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, mutta silti asiaan tulee kiinnittää huomiota. Edistykselliset ratkaisut liikenneinformaation keruussa voivat olla myös vientituotteita suomalaisille yrityksille.

Liikenteessä olevien ajoneuvojen seuranta (FCD (Floating Car Data) tai FVD (Floating Vehicle Data)) on eräs keino kerätä tietoa liikenteen sujuvuudesta tai ruuhkautumisesta. Kun ajoneuvo varustetaan paikannus- ja tietoliikennelaitteella voidaan sijainti, nopeus ja suunta lähettää määrävälein tai muutoin määritellyllä tavalla järjestelmään, joka jalostaa datan teiden ja katujen liikennevirtaa ja ruuhkaisuutta kuvaavaksi informaatioksi ja jakelee tiedon edelleen suoraan liikkujille sekä viranomaisille liikenteen ohjausta varten. Satelliittipaikannuksen (GPS) sisältävät ajoneuvolaitteet tuottavat sijaintitiedon muutaman kymmenen metrin tarkkuudella katveolosuhteita lukuun ottamatta. Sijaintitieto välitetään keskukseen joko julkisten matkapuhelinverkkojen avulla tai muulla radiomodeemilla.

Liikkuvien ajoneuvojen seuranta on tuotteistettu jo siellä täällä. Iso-Britanniassa Itis Holdings on luonut järjestelmän, jossa noin 50.000 ajoneuvoa (tiepalvelun autot, kaukoliikenteen linja-autot, suuren kuljetusyrityksen ajoneuvot) liikkuessaan verkossa tuottavat tietoa liikenteen sujuvuudesta. Ranskassa lähinnä TDF:n omistama Mediamobile, jalostaa liikenneinformaatiota, joka on saatavilla monien jakelukanavien kautta; taustalla on yrityksen ajoneuvoseurannan järjestelmä ja palvelu Mobiloc. Saksassa Berliinissä keväästä 2001 alkaen 300 taksia on tuottanut liikennetietoa, joka on koottu suureksi tietokannaksi. Ateenan olympialaisiin valmistellaan osin "floating car"-tekniikkaan perustuvaa liikenneinformaatiojärjestelmää EU-projektissa. Singaporessa 7500 taksia tuottaa liikenteestä tietoa, joka jalostetaan sekä ruuhkainformaatioksi että matka-aikaennusteiksi moniin jakelukanaviin. Ruotsissa ajoneuvoseurantaa on testattu OPTIS-projektissa Göteborgissa osana EU:n rahoittamaa Viking-ohjelmaa sekä Probe-projektissa Tukholman alueella; tutkimusten mukaan luotettavan reaaliaikaisen liikennevirtatiedon tuottamiseen riittäisi, että muutama prosentti ajoneuvokannasta olisi seurannan piirissä.

Taksit sopisivat tuottamaan liikenneinformaatiota Suomen kaupungeissa. Uudet, paikannukseen perustuvat taksijärjestelmät ovat yleistyneet nopeasti myös Suomessa. Mm. Helsingin, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Lahden taksit ovat siirtyneet uusiin järjestelmiin (tiedote). Suomessa taksikeskusjärjestelmien kehittäjänä tunnetaan mm. tamperelainen Mobisoft Oy.

Taksien järjestelmiä voitaisiin käyttää liikennetietojen keruussa hyväksi kahdella tavalla:
1) Reaaliaikainen informaatio: Taksien päätelaitteet voivat tuottaa reaaliaikaisen tiedon liikennetilanteesta lähettämällä automaattisesti sijainti- ja nopeustietoaan keskitettyyn tietokantaan, josta liikennetilannetieto voidaan jalostaa käyttöön. Tietoliikennekustannusten alentamiseksi tieto voitaisiin kerätä/lähettää liikuttaessa vain keskusta-alueella tms. kiinnostavalla alueella. Taksisovellukseen voitaisiin toteuttaa myös toiminnot paikantaa onnettomuudet ja muut häiriöt sekä tilanteet, joissa tie/katu on tilapäisesti poikki tms.
2) Kumuloituva informaatio: Kunkin taksin sovellus voi tallentaa tiedon etenemisestään paikasta toiseen matkan aikana. Tiedot autoista voidaan koota yhteen tietokantaan, johon voidaan liittää myös vastaavan ajankohdan olosuhdetiedot. Tietokannan avulla voidaan myöhemmin antaa reittiehdotus paikasta toiseen ottaen huomioon viikonpäivä, kellonaika ja sääolosuhteet (sekä reaaliaikainen informaatio).

Taksit ovat liikenteessä jatkuvasti ja kukin yksittäinenkin ajoneuvo huomattavan osan vuorokaudesta. Taksit ovat hajautuneena kaupungeissa tie- ja katuverkkoon ja niitä on tyypillisesti enemmän siellä, missä ruuhkaa mahdollisesti esiintyy. Taksien liikkuminen kuvaa hyvin liikennetilannetta, joskin joukkoliikennekaistat ja erivapausreitit aiheuttavat paikallisia poikkeamia.

Reaaliaikaisen tiedon tuottaminen edellyttää merkittävää tiedonsiirtoa. Tiheärytmisestäkään sijaintitiedon välityksestä ei aiheudu suurta kustannusta käytettäessä tiedonsiirtoon radiopakettiverkkoa (GPRS). Vaikka ajoneuvon sijainti, nopeus ja suunta päivitettäisiin tietokantaan 20 sekunnin välein ei tästä kertyne yli 2 megatavun kuukausittaista tiedonsiirtotarvetta. Kumuloituvaa informaatiota ei kuitenkaan tarvitsisi kerätä langattomasti.

Kaupungit ja Tiehallinto sekä liikenteestä tiedottavat osapuolet kuten radiokanavat ovat kiinnostuneita liikennevirtatiedoista sekä erityisesti häiriöistä liikenneverkossa. Häiriötiedot voitaisiin jalostaa sekä taksinkuljettajien käyttöön osaksi taksisovellusta että eri jakelukanaviin kuten matkaviestimiin selväkielisinä tai koodattuina viesteinä navigointipalveluja ja -sovelluksia varten tai lähettää autonavigointilaitteisiin koodattuna yleisradiolähetteen mukana (RDS/TMC, Radio Data Service / Traffic Message Channel). Taksit voisivat omassa toiminnassaan hyödyntää häiriötiedon ohella kumuloituvaan informaatioon perustuvan reittipalvelun, joka voitaisiin tarjota myös muille liikkujille.

Taksit hyötyvät liikennetiedon keruusta itse, joskin se aiheuttanee hieman lisää tiedonsiirron kustannuksia. Kaupunkien ja Tiehallinnon kiinnostus liikenneinformaation on ilmeinen, koska sen avulla voitaisiin tehostaa liikenteen ohjausta ja neuvoa liikkujia välttämään ongelmatilanteita. Ammattiliikenteelle ja yksityisautoilijoille suunnatun palvelun kehittämiseen ja tarjoamiseen löytynee kiinnostuneita osapuolia. Osapuolten kesken tulee löytää sopiva yhteistyömalli ja kustannusten jako tiedonkeruun sovelluksen toteuttamiseksi, mutta myös käynnistyvää liikenteenohjausta ja palvelutoimintaa varten.

ITS Finlandin aloitteeseen on kirjattu:
1. Suomi voi olla kärkimaiden joukossa ajoneuvojen paikannukseen ja seurantaan perustuvan liikennetiedon keruussa ja suomalaiset osapuolet tulee haastaa yhteistyöhön teknologian hyödyntämiseksi ja palvelujen tarjoamiseksi.
2. Suomalaiset yritykset tulee haastaa tuottamaan "floating car data"-sovellusten kansainvälisiä markkinoita varten kilpailukykyisiä laitteistoja, ohjelmistoja ja järjestelmiä.
3. Tiehallinnon ja kaupunkien liikenteenhallinnan järjestelmiä tulee kehittää siten, että ne pystyvät tehokkaasti ja monipuolisesti hyödyntämään ajoneuvojen tuottaman reaaliaikaisen liikenneinformaation.
4. Ajoneuvojen tuottaman liikenneinformaation keruu tulee aloittaa pikaisesti yhteistyössä paikallisten taksien kanssa, jotka ovat viime aikoina laajasti ottaneet käyttöön paikannuslaitteita.
5. Liikkujien palveluja kehittävät, tuotteistavat ja tarjoavat osapuolet tulee haastaa palvelukehitykseen ajoneuvoseurannan tuottaman informaation pohjalta.
6. Tiehallinnon ja kaupunkien tulee tunnustella mahdollisuuksia liikenneinformaation keruun yhteistyöstä kuljetusliikkeiden ja joukkoliikenneoperaattorien kanssa.

ITS Finlandin tulee käynnistää aiheesta hanke, johon osallistuisivat yksi tai useampia osapuolia ainakin seuraavista ryhmistä: taksikeskukset, taksijärjestelmien kehittäjät, kaupungit, palveluoperaattorit sekä Tiehallinto.

Lisätietoja: ITS Finlandin koordinaattori Antti Rainio, Navinova Oy
Gsm 050 520 8605, antti.rainio @ navinova.fi


 

02.08.2007